Arvatkaapas kuka siinä. Niinpä niin, perheen pienin. Tänään oli ensimmäinen ultra, ja voimme lopulta huokaista helpotuksesta: ei siellä tosiaan ole kuin yksi pienokainen. Ei tarvitse hankkia kaksosrattaita.
Kaikki oli muutenkin ultrassa hyvin, joten eipä juuri ole raportoitavaakaan. Eipä sillä, että olisi aikaakaan raportoida: tässähän pitäisi tehdä töitä eikä turista netissä. Kohta alkaa sitten viimeinen pätkä kesälomaa, eli nyt pitäisi vielä vähän rutistaa.
Voipi olla, ettei minusta kuulu mitään ennen jotain satunnaista vierailua Saarijärven kirjastossa. Meillä pitäisi, siis PITÄISI olla kotona toimiva nettiliittymä (kertoo Elisa), mutta kun ei ole: se DSL-valo ei vain mene päälle, piste. Olen hyvin pessimistinen sen suhteen, että vialle löytyisi selitys viikonloppuna ennen loman alkua. No, pitää sitä kai aikuisen ihmisen pärjätä ilman sellaista hienoa viestintäyhteyttä. Hätätilassa voi blogata vaikka kännykällä, jos nyt kovin pahat vieroitusoireet tulevat.
Ai niin, sen verran täytyy kertoa ultrasta, että Kätilöopistolta kerrottiin käytäntöjen muuttuneen viime viikolla. Nykyään vanhemmille kerrotaankin lapsen sukupuoli, jos se vain ongelmitta ja selvästi kuvista näkyy. Aikaa tihrusteluun ja jalkovälin metsästykseen ei toki tolkuttomasti käytetä, mutta kohtuullisin vaivoin asiasta saattaa päästä selvyyteen.
Laitamme nyt sitten odotuksemme rakenneultraan: ehkä saammekin sieltä vielä kiinnostavia uutisia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti