Yksityisiä ympäristörikoksia

Taas kerran Ilkka sohaisi paikkaan, joka herättää minussa ajatuksia ja tällä kertaa syyllisyydentuntojakin: energiankulutukseen ja yksittäisten ihmisten energiatekoihin. Näin vaalipäivänä epätoivo tuntuukin ottavan vallan: mielestäni ajattelen ympäristöasioita ainakin silloin tällöin ja haluan toki taata puhtaan tulevaisuuden myös jälkikasvulleni. Kuitenkaan tämä ei juurikaan näy käytännön elämässäni. En oikeasti ole tiedostava kuluttaja.

Listataanpa esineitä, joita perheemme omistaa enemmän tai vähemmän turhaan luontoa tuhoten. Toisaalta voisin myös listata turhakkeita, joiden hankintaa olemme enemmän tai vähemmän vakavissamme pohtineet.

Omistamiamme energiatuholaisia:

• auto. Vihulainen numero yksi. Se ostettiin jo siinä vaiheessa, kun harkitsimme kesämökkimme ostamista. Möksälle kun ei pääse julkisilla eikä se oikein kätevää olisikaan jälkikasvun tavaramäärän kanssa. Kaupungissa emme kuitenkaan käytä rakkinetta juuri ollenkaan (=käsien pesu).
• tietokone. Tämän omistaminen ei nyt ehkä ole se pahin mahdollinen ympäristörikos, mutta sen 24/7-päälläpitäminen taitaa olla jo vähän typerämpää.
• ikivanha kierrätyskeskuksesta ostettu pesukone. Energialuokka varmaan jotain ÖÖÖ.
• astianpesukone. Millaista olisikaan elämä ilman tätä? Yhtä tuskaa ja perheriitaa.
• sauna. Tätä tosin käytämme ehkä neljä kertaa vuodessa.
• mikroaaltouuni. Pesukoneen tapaan mahdollisimman kivikautista mallia. Lähes kaikki Mellan ruuat on tehty isompina satseina ja pakastettu pienissä annosastioissa, joten mikroamme laulatetaan lukuisia kertoja päivässä neidin joka ainoalla aterialla.
• Lisäbonuksena mainittakoon se, että pimeään talviaikaan haluan ehdottomasti pitää kaikkia mahdollisia sähkövaloja päällä aina kun olen kotona valveilla. Muuten rupeaa ahdistamaan. Energiansäästölamppuja meille ei tietenkään ole ainaisista puheista huolimatta hankittu.

Ikään kuin tämä ei riittäisi, olemme harkinneet ainakin seuraavien esineiden hankkimista:

• kuivausrumpu. Se siitä kestovaippojen tuomasta ympäristöhyödystä, kun niiden kuivaus olisi luvattoman kätevää rummun avulla!
• terassilämmitin. Miten ihanaa olisikaan istua parvekkeella iltaisin sisävaatteissa viinilasin äärellä jo huhtikuussa ja vielä lokakuussa? Rikosta pahentaa se, että mahdollisen tulevan asuntomme parveke ei ole edes lasitettu, joten lämpö pääsisi aika tehokkaasti karkaamaan.
• taulutelevisio/videotykki. Onneksi digiänkyrä minussa aikoo jättää television katselun kokonaan kunnes hyviä sarjoja ja elokuvia voi ostaa suoraan netistä kohtuuhinnalla. Kohtuuhinta = max 4€/elokuva ja 15€/tv-sarjan kokonainen kausi.

Kumpikaan lista ei varmasti ole lähelläkään kattavaa, mutta antaa jotain suuntaa. Näistä sattuneista syistä kyynikko minussa alkaa uskoa väittämään, ettei valistuneella kulutuksella ole merkitystä. Jollain tavallahan sitä pitää omatuntoaan varjella!