Otetaan nyt vielä kerta kiellon päälle, alkoi nimittäin niin tehdä mieli marmattaa feministisesti muiden ihmisten marmatuksesta. Viime aikoina on taas kerran ollut tärppejä, joihin ei pitäisi koskea, mutta koskenpa kuitenkin.
Audi-mies. Älkää nyt saamari jaksako marmattaa siitä, miten kurjaa on, kun mielipiteensä ääneen sanonut mies savustetaan työpaikastaan. Myyntijohtaja nyt ei ihan oikeasti ole ihan mikä tahansa jamppa, eikä edes rajoitettuun jakeluun tarkoitettu aikakauslehti ole mikä tahansa saunailta. Onko ihan oikeasti yllätys, että myyntijohtajalla ei tosiaan ole mielipiteenvapautta edustamansa yrityksen logon alla poseeratessaan? Älkää hakeutuko myyjiksi, jos sellainen niin kismittää.
Mutta älkää hitto vie jaksako enää marmattaa siitäkään, miten kauheaa ja sovinistista ja 1800-lukulaista. Se on jonkun autofirman 59-vuotias pukuhemmo, näitä nyt on vähän joka niemessä ja notkelmassa. Lopettakaa jo se itkeminen ja puhutaanko jostain muusta?
Isät vanhempainvapaalle. Minustakin on typerää, miten vähän isät vanhempainvapaitaan pitävät. Lisäksi on typerää, miten huoltajuusriidoissa isiä ilmeisesti edelleen räikeästi syrjitään. Mutta hei isit: jos ihan oikeasti ei nyt just jaksais jäädä sen muksun kanssa kotiin kun ois toi yks proggis, niin ihan turha tulla erotilanteessa itkemään että olisin mä ihan hyvä isä, antakaa mulle nyt vain se tilaisuus. Ja jos kyse taas on siitä, että äiti ei päästä valtakuntaansa vaan haluaa hoitaa mukelot ihan omin päin, niin olisiko kannattanut harkita asiaa etukäteen tai sitten ainakin varhaisessa vaiheessa lyödä kuvainnollisesti nyrkkiä pöytään?
Ja äidit: kyllä lapsia saa tehdä sellaistenkin miesten kanssa, jotka eivät halua niitä niin kamalasti hoitaa. Jos se oli etukäteen tiedossa, niin pulinat pois. Jos se taas tuli yllätyksenä, niin mitäs jos vaikka yrittäisitte puhua asiasta? Ja jos se isi on niin kamalan huono vaihtamaan sen rääkyläisen kakkavaippoja että teet sen mieluummin itse, niin älä marmata, jos ei se sitten vielä vuoden päästäkään osaa sitä tehdä.
Ja ennen kaikkea: älkää nyt käykö marmattamaan, ettei se noin yksioikoista ole ja poikkeuksiakin löytyy - tiedossa on kiitos vain. Kaikkihan me olemme yhtä ihanaa ja ainutlaatuista poikkeusta tilastoon.
Audi-mies. Älkää nyt saamari jaksako marmattaa siitä, miten kurjaa on, kun mielipiteensä ääneen sanonut mies savustetaan työpaikastaan. Myyntijohtaja nyt ei ihan oikeasti ole ihan mikä tahansa jamppa, eikä edes rajoitettuun jakeluun tarkoitettu aikakauslehti ole mikä tahansa saunailta. Onko ihan oikeasti yllätys, että myyntijohtajalla ei tosiaan ole mielipiteenvapautta edustamansa yrityksen logon alla poseeratessaan? Älkää hakeutuko myyjiksi, jos sellainen niin kismittää.
Mutta älkää hitto vie jaksako enää marmattaa siitäkään, miten kauheaa ja sovinistista ja 1800-lukulaista. Se on jonkun autofirman 59-vuotias pukuhemmo, näitä nyt on vähän joka niemessä ja notkelmassa. Lopettakaa jo se itkeminen ja puhutaanko jostain muusta?
Isät vanhempainvapaalle. Minustakin on typerää, miten vähän isät vanhempainvapaitaan pitävät. Lisäksi on typerää, miten huoltajuusriidoissa isiä ilmeisesti edelleen räikeästi syrjitään. Mutta hei isit: jos ihan oikeasti ei nyt just jaksais jäädä sen muksun kanssa kotiin kun ois toi yks proggis, niin ihan turha tulla erotilanteessa itkemään että olisin mä ihan hyvä isä, antakaa mulle nyt vain se tilaisuus. Ja jos kyse taas on siitä, että äiti ei päästä valtakuntaansa vaan haluaa hoitaa mukelot ihan omin päin, niin olisiko kannattanut harkita asiaa etukäteen tai sitten ainakin varhaisessa vaiheessa lyödä kuvainnollisesti nyrkkiä pöytään?
Ja äidit: kyllä lapsia saa tehdä sellaistenkin miesten kanssa, jotka eivät halua niitä niin kamalasti hoitaa. Jos se oli etukäteen tiedossa, niin pulinat pois. Jos se taas tuli yllätyksenä, niin mitäs jos vaikka yrittäisitte puhua asiasta? Ja jos se isi on niin kamalan huono vaihtamaan sen rääkyläisen kakkavaippoja että teet sen mieluummin itse, niin älä marmata, jos ei se sitten vielä vuoden päästäkään osaa sitä tehdä.
Ja ennen kaikkea: älkää nyt käykö marmattamaan, ettei se noin yksioikoista ole ja poikkeuksiakin löytyy - tiedossa on kiitos vain. Kaikkihan me olemme yhtä ihanaa ja ainutlaatuista poikkeusta tilastoon.
Henk. koht. mua syö se, että naiset valittaa ensin, että mies ei hoida lapsia. Sitten kerran kun mies vaihtaa sen sinappikoneen kakkaiset bodyt ja potkarit omatoimisesti, aletaan narisemaan, että ko. asun osat eivät sovi toisiinsa värien puolesta!
VastaaPoistaTähän naisten "mun mies ei osaa mitään" asenteeseen törmää ikävän usein muutenkin: "mies ei osaa edes tiskikonetta täyttää, taas oli astiat ihan väärässä järjestyksessä". Seuraava vaihe on sitten se, että naristaan kun ukko ei koskaan tee mitään. Ihmekös tuo?
Toisinaan tuntuu, että minussa asuu kaikesta huolimatta pieni sovinisti, koska olen harvinaisen usein miesten puolella. Tai sitten omista naisenaivoistani puuttuu jotain olennaista, koska arvostan kovasti sitä, että perheen kaikki jäsenet osallistuvat kotitöihin, eikä minua häiritse pätkääkään jos vihreät ja valkoiset lautaset ovat sikinsekaisin tiskikoneessa. Pääasia on, että minun ei tarvitse konetta täyttää ja että astiat ovat aseteltu niin, että ne puhdistuvat. Ymmärtäisin ehkä arvostelun, jos mies esim. kahvikupit koneeseen pohja alaspäin.
Pahoittelen avautumista, asia vaan on ollut viimeaikoina ikävästi tapetilla ja jonnekin se ärsyyntyminen pitää purkaa.
T:miesasianainen
Tämä blogi on Pro Avautuminen, notta siitä vaan ja lisää tällaista. Meillähän se menee niin päin, että mies vaivihkaa siirtelee minun tiskikoneeseen asettamiani astioita, kun minä en vähäisellä tetris-kokemuksellani osaa täyttää konetta yhtä tehokkaasti kuin perheen insinööri.
VastaaPoistaMutta eipä sentään motkota.