Syksy on aina ollut suosikkivuodenaikani: puiden väriloisto, kirpeät aamut, uusi kouluvuosi ja uudet kouluvaatteet sekä sen rasittavan auringonpaahteen loppu. Mikäköhän minuakin on oikein vaivannut? Syksyhän on ihan syvältä.
- Joskus kesällä ajattelin, että rikkaruohot parvekkeen hoitamattomassa kukkalaatikossa ovat aika rumia. Nyt tiedän, että kuihtuneet rikkaruohot ovat vielä rumempia.
- Aamut eivät ole vain kirpeitä, vaan myös pilkkopimeitä. Yritä siinä sitten polkea aamukuudelta töihin kolaroimatta, kun silmät ovat yhä unihiekan umpeen muuraamat. Onneksi ajatukset saa pois ikävästä liikennetilanteesta kuuntelemalla jotain äänekästä musiikkia korvanapeista.
- Lapsille pitää taas pukea pino vaatteita pientäkin kauppareissua varten.
- Muuttolinnut liitelevät kohti valoisampia seutuja ja alakuloistavat mielen kuin mielen.
- Illuusiot lähestyvästä valkoisesta joulusta ja reippaista pulkkamäkiriennoista ovat jo tähän ikään mennessä karisseet, kun todellisuudessa edessä on yhdeksän kuukauden mittainen sylvi.
- Oikeasti syysvaatteiden shoppailukin on hemmetin rasittavaa. Kun vaatteen pitäisi kestää sadetta ja tuulta, mutta olla silti riittävän viileä. Takissa saisi olla vuorta, mutta olisikohan se sittenkin liian kuuma niihin kuudentoista asteen päiviin? Mutta kun aamulla voi sitten kuitenkin olla jo pakkasta? Ja mites ne kengät, voiko niillä kävellä vesilammikoista ja istua baaripöydän ääressä?
Softshell, Paclite tai kunnon kuorivaate. Siinäpä sitä sorttia taas ;-)
VastaaPoistaAh, jokanaisen suosikkimateriaalit jokaseppälän valikoimista. Ostaako sirot nahkasaappat vai kunnon kuorivaatteen, siinäpä vasta pulma.
VastaaPoistaNiinku oikeasti, itse asiassa.