Olen viimeisen parin vuoden aikana alkanut pohtia, olenko aivan idiootti: maksamme itsemme vuosittain kipeäksi muksujemme hoitokuluvakuutuksista, vaikka käytämme pelkästään julkisia palveluja. Emme ole kertaakaan vieneet kumpaakaan rääpälettä yksityiselle, kun oma terveysasema on niin mukavan lähellä ja sieltä on aina saanut nopeasti aikoja ja miellyttävää kohtelua. Vakuutuksesta huolimatta pitäisi yksityisestä kuitenkin maksaa se omavastuu, joten miksi vaivautua?
Onneksi en ehtinyt pitää itseäni vielä riittävän tyhmänä, jotta olisin mennyt irtisanomaan vakuutukset. Kiitos iki-ihanan hyksnyksin, hinin ja miksi kaikeksi sitä possunuhaa nyt kutsutaankaan, meillä ei olekaan enää omaa terveysasemaa: lähipuljustamme tehtiin Helsingin virallinen sikainfluenssasairaala, ja meidän arkipäiväiset terveysasiamme suoritetaan diasporassa.
Asumme Länsi-Helsingissä, joten ei, ei kiitos, en halua lähteä puolitoistavuotiaan silmä- ja korvatulehduspotilaan kanssa Itäkeskukseen keskellä parasta päiväuniaikaa. Perille pääsisi näköjään vajaassa tunnissa sompailemalla ensin keskustaan ja istumalla sitten loppumatkan metrossa.
Ai olisiko tarjolla aika myös Vallilasta? Ai sekin kivasti päiväuniaikaan? Sinnekin pääsee kivasti vaihtamalla bussia ensin keskustassa, eikä mene kuin kolme varttia? Juu, ei kiitos, kiitos hei.
Jos sitten kuitenkin menisi tuohon muutaman pysäkin päähän Töölöön Mehiläiseen, jossa vieläpä sattuu olemaan lastenosasto erikseen. Kätevästi näköjään ajanvaraus onnistuu netissäkin, koko päivälle kivasti aikoja 20 minuutin välein. Otetaanpas tuosta tuommoinen, johon ehditään sopivasti äidin aamukahvin jälkeen.
Tämä on nyt kai sitä alueellista epätasa-arvoisuutta. No, onneksi en koe itseäni kovin päähänpotkituksi. Koska valtakunta lienee hyksnyksin vallassa tästä hamaan tulevaisuuteen, taidamme mekin jättäytyä yksityisen terveydenhuollon pariin tästä hamaan tulevaisuuteen. Itselläkin kun on toimiva työterveyshuolto, ja kotifasisti taas ei koskaan sairastu.
Onneksi en ehtinyt pitää itseäni vielä riittävän tyhmänä, jotta olisin mennyt irtisanomaan vakuutukset. Kiitos iki-ihanan hyksnyksin, hinin ja miksi kaikeksi sitä possunuhaa nyt kutsutaankaan, meillä ei olekaan enää omaa terveysasemaa: lähipuljustamme tehtiin Helsingin virallinen sikainfluenssasairaala, ja meidän arkipäiväiset terveysasiamme suoritetaan diasporassa.
Asumme Länsi-Helsingissä, joten ei, ei kiitos, en halua lähteä puolitoistavuotiaan silmä- ja korvatulehduspotilaan kanssa Itäkeskukseen keskellä parasta päiväuniaikaa. Perille pääsisi näköjään vajaassa tunnissa sompailemalla ensin keskustaan ja istumalla sitten loppumatkan metrossa.
Ai olisiko tarjolla aika myös Vallilasta? Ai sekin kivasti päiväuniaikaan? Sinnekin pääsee kivasti vaihtamalla bussia ensin keskustassa, eikä mene kuin kolme varttia? Juu, ei kiitos, kiitos hei.
Jos sitten kuitenkin menisi tuohon muutaman pysäkin päähän Töölöön Mehiläiseen, jossa vieläpä sattuu olemaan lastenosasto erikseen. Kätevästi näköjään ajanvaraus onnistuu netissäkin, koko päivälle kivasti aikoja 20 minuutin välein. Otetaanpas tuosta tuommoinen, johon ehditään sopivasti äidin aamukahvin jälkeen.
Tämä on nyt kai sitä alueellista epätasa-arvoisuutta. No, onneksi en koe itseäni kovin päähänpotkituksi. Koska valtakunta lienee hyksnyksin vallassa tästä hamaan tulevaisuuteen, taidamme mekin jättäytyä yksityisen terveydenhuollon pariin tästä hamaan tulevaisuuteen. Itselläkin kun on toimiva työterveyshuolto, ja kotifasisti taas ei koskaan sairastu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti