torstaina, lokakuuta 22, 2009

Tutkivasta journalismista

Sen lisäksi, että olen leikkinyt elitistiä yhden jos toisenkin tieteenalan äärellä, tapaan nyrpistellä nenääni myös kaikenkarvaisten journalististen "tutkimusten" kohdalla. Toki en odota tutkivan journalismin täyttävän tiukkoja tieteellisyyden kriteerejä, yleensähän median tarkoitus on vain herättää keskustelua. Ja hyvä niin.

Tässä taannoin mutisin itsekseni ja vähän kotifasistinkin kuullen, että voisivat ne toimittajat kuitenkin vähän varoa, millaisia johtopäätöksiä tutkimuksistaan vetävät. Viime viikolla Hesari julkaisi paperilehdessään uutisen otsikolla "HS-ohitustesti: Kiire kasvanut maanteillä" (sorry, juttua ei löydy maksuttomalta verkkosivulta, joten ei linkkiä). Toimittaja oli ajellut Helsingistä Ouluun ja takaisin ensimmäisen kerran viime keväänä ja nyt taas tänä syksynä. Kummallakin reissulla tutkiva journalisti körötteli täsmälleen nopeusrajoitusten mukaan ja laski, kuinka moni auto ohitti hänet matkan varrella. Koska nyt syksyllä ylinopeudella ohittajia oli useita enemmän kuin silloin keväällä, päätteli lehti valtakunnallisen liikennekulttuurin muuttuneen selvästi kärsimättömämmäksi näinä kuukausina.

Juu, ihan kiva, että nopeusrajoituksista, ylinopeuksista ja liikennekulttuurista ylipäänsä keskustellaan. Mutta jos nyt kuitenkin hillittäisiin vähän niitä päätelmiä.

Mutta oikeasti Hesarin liikennekulttuurin tutkimusyksikkö voisi saada Suomen Akatemian huippuyksikköstatuksen, jos vertailukohdaksi otetaan Ilta-Sanomien todennäköisyyslaskennan tutkimusyksikkö. Sanalla sanoen epätodellista.

1 kommentti:

  1. Kun yhdistetään toimittajien täydellinen ymmärryksen puute ja polttava into saada raflaavia otsikoita suuren yleisön lähdekritiikkiosaamisen olemattomuuteen, saadaan aikaan kaikkea kaunista.

    VastaaPoista