Tämä on nyt jotain iljettävän imelää ja ainakin lapsettomien näkökulmasta kulunutta ja kliseistä, mutta kerronpa kuitenkin: On pakahduttavaa, kun vuoden ja yhdeksän kuukauden ikäinen, liian lyhyet yöunet nukkunut kärttyisä lapsi komentaa äitinsä tiukkaan äänensävyyn sohvalle ("Ittu!"). Sitten neiti käy hirveällä tohinalla hakemassa sängystään unirievut (kyllä, ne molemmat) sekä uninallensa ja kiipeää sohvalle istumaan äitinsä syliin hajareisin ja toteaa "Kukku!".
Seuraavaksi neiti etsii unirievuista ne kaikkein märimmät ja saastaisimmat nurkat, tunkee ne takahampaidensa väliin narskutettavaksi ja pudottaa ylävartalonsa raskaasti äidin vatsan päälle. Kiehnää siinä muutaman sekunnin löytääkseen mukavimman asennon, korjaa otettaan nallesta ja sulkee lopulta silmänsä.
Seuraavaksi neiti etsii unirievuista ne kaikkein märimmät ja saastaisimmat nurkat, tunkee ne takahampaidensa väliin narskutettavaksi ja pudottaa ylävartalonsa raskaasti äidin vatsan päälle. Kiehnää siinä muutaman sekunnin löytääkseen mukavimman asennon, korjaa otettaan nallesta ja sulkee lopulta silmänsä.
Awwwww
VastaaPoistaHammaslääkäri jäi miettimään, minkälaisen purentavian saa märällä unirätillä aikaiseksi.
VastaaPoistaVoi teitä hammaslääkäreitä! :)
VastaaPoistaEn ole huolissani: rätti sylkäistään aina suusta ennen kuin uni tulee, ja uni tulee nopeasti. Hädin tuskin ehtii lapsi sängyssä nostaa pyllynsä pystyyn kun rätti jo putoaa ja tuhina alkaa kuulua.
Päädyttiin taka-alueen avopurentaan, kun unen tulta odotellessa tinkailtiin asiasta :-)
VastaaPoista