Terveisiä sateiselta Saarijärveltä

Poikkeuksellinen tapaus Suomessa: juhannuksen alla oli viileää, ja tänään sataa vettä. Juhannusviikonloppu oli kuitenkin kuin unelma, aurinko paahtoi ja vesi oli lämmintä. Ei voi valittaa!

Mökin kattoremontti tuli hoidettua hyvin, ei toki kiitos minun (tai, no, vahdinhan minä ihan hienosti Mellaa Erikin ja pappani huhkiessa peltien parissa). Sittemmin onkin ehditty peräti rentoutua, saunoa ja uida. Mitäs sitä mökillä muutakaan. Erik on hakannut puita ja minä olen tiskannut astioita.

Keskiviikkona suuntaamme sitten kohti Saksaa. Mellan matkapahoinvointi on osoittautunut kinkkiseksi tapaukseksi, ja meidän pitikin muuttaa matkasuunnitelmiamme lennosta. Laivamatka Ruotsiin, koko päivän mittainen ajomatka Tukholmasta Trelleborgiin ja uusi laivamatka Trelleborgista Sassnitziin saavat tällä kertaa jäädä, neiti kun ei pysty istumaan niin pitkää tovia autossa. Tämän sijaan ajammekin vain Helsinkiin ja loikkaamme Rostockiin matkaavaan laivaan. Moisesta reissusta kiskotaan toki riistohinta, mutta mitäpä sitä ei pienokaisensa hyvinvoinnin eteen tekisi. Kunhan ei sitten kärsi merisairaudestakin!

Seuraavan kerran minusta kuuluukin sitten varmaan Saksassa, näitä Saarijärven kirjaston palveluja kun ei tule ihan joka päivä käytettyä.

Mella ja mansikat

Tässä se paljon luvattu mansikansyöntivideo. Syöminen jatkui edelleen, mutta eiköhän tuo riitä näytiksi.

Loma on sitten alkanut, tänään oli viimeinen työpäivä ja huomenna hurautamme kohti Keski-Suomea ja kesämökkiä. Siellä sitten odottaa kattoremontti... Eli se siitä lomasta. Juhannuksen jälkeen körötellään sitten Saksaan, ehkä siellä ehtii rentoutua.

Tärppäsihän se

Anna tuossa alempana kommentissa kyseli, että tärppäsikö. No, tärppäsihän se, vaikka päätöksenteko olikin suunnattoman vaikeaa. Eli kävimme eilen katsomassa sitä Saton neliötä Pikku Huopalahdessa ja päätimme ottaa sen.

Tuskaa se kyllä teki, ja asiaa puitiin iltamyöhään asti. Täydellinenhän se ei ole, toisin kuin meidän nykyisemme oli silloin, kun se valittiin. Tuossa uudessa kämpässä ei ole saunaa, sen parveke ei ole lasitettu, sen keittiö ei ole kiinteästi olohuoneen yhteydessä, sen porraskäytävästä ei pääse suoraan parkkihalliin ja ennen kaikkea sen makuuhuoneet ovat hyvin pieniä ja vuokra sietokykymme ylärajalla.

Mutta sen sijainti on kuitenkin töideni ja päiväkodin kannalta erinomainen, ympäristö lapsiystävällistä ja viihtyisää, Alepa ja R-kioski löytyvät läheltä, huoneita on riittävä määrä, olohuone on kohtuullisen kokoinen, riittävän suuri parveke ja kaksi vessaa löytyvät, yhden makuuhuoneen yhteydessä on vaatehuone, keittiö on tilava, talossa on vaunujen mentävä hissi, asunto on jo nyt kelvollisessa kunnossa ja heinäkuussa tapahtuvan remontin jälkeen ilmeisesti erinomaisessa kunnossa, ylimmän kerroksen päätyhuoneistossa on vain yksi seinänaapuri ja yksi alakerran naapuri, talo on kuulemma rauhallinen ja äänieristys erinomainen (nykyisen asukkaan pianonsoitto ei kuulemma ole kuulunut seinänaapuriin!). Lisäksi Saton takuuvuokra on mitättömän pieni, tuo kämpän vuokra on kuitenkin yhä sietokykymme sisällä eikä päällekkäistä vuokraa tarvitsisi maksaa ainoaltakaan kuukaudelta.

Saton yhteyshenkilömme on paikalla vasta maanantaina, joten emme voi vielä tällä viikolla vahvistaa päätöstämme heille. Maanantaina täytyy vielä varmistaa, että asunnolla on oma kellarikomero: sitä unohdimme kysyä nykyisiltä asukkailta vierailumme aikana. Mutta ei kai miltään kerrostaloasunnolta puutu kellari- tai ullakkokomeroa? Sehän on vähän kuin puuttuisi vesihana!

Muutto on siis näillä näkymin heinä-elokuun vaihteessa, tervetuloa kantoavuksi!

Pikku Huopalahden paluu

Se lupaamani video Mellan mansikansyönnistä vain viipyy, vuorokauden tunnit kun tuntuvat kummasti vähentyneen viime aikoina. Nyt kahden viikon ajan olen vielä poikkeuksellisen kiinni, kun menin ja ilmoittauduin uintitekniikkakurssille. Kun en malttanut odottaa syksyyn, päädyin sitten tällaiselle kahden viikon intensiivikurssille: joka arki-ilta 60 minuuttia polskuttelua juuri ennen nukkumaanmenoa. Kummasti se lohkaisee pois koko vapaan illan.

Mutta niin, asiaan, eli Pikku Huopalahteen. Asunnonetsintä on jälleen saanut uuden käänteen: tällä kertaa Sato on tarjonnut meille neliötä Pikku Huopalahdesta. Hinta on kova ja 90 neliötä aika vähän tehottomassa pohjassa, mutta ainakin asunnon luvataan olevan oikein hyvässä kunnossa. Ja Pikku Huopalahdestahan tosiaan kestäisi töihin ja päiväkotiin kumpaankin vain puolet nykyisestä ajasta. Toivottavasti tuo Martsan aiempi kommentti Pikku Huopalahden laatuongelmista ei päde tähän taloon.

Huomenna käymme katsomassa tätä asuntoa, saas nähdä mitä vikaa keksimme tällä kertaa... Saunaahan siinä ei ole, parveke kylläkin. Ylin kerros ja hissi. Hmm. Sehän kuulostaa kuitenkin ihan kelvolliselta, eikö totta?

Kevätväsymystä ei ole olemassa

En muista, että olisin koskaan kärsinyt kevätväsymyksestä. Nyt kuitenkin tuntuu siltä, että uuvuttaa poikkeuksellisen paljon. Samalla en kuitenkaan saa öisin nukuttua kunnolla, kun on jotenkin liian valoisaa.

Töissäkin huomaa olevansa jotenkin nuutunut ja vetämätön. Niin paljon kuin aiemmin hehkutinkin niitä kehityskeskustelujani, alkavat ne kyllä hiljalleen jo painaa. Tottahan toki ne ovat loppuun saakka mielenkiintoisia ja tärkeitä, mutta tasapuolinen keskustelu lähes 20 ihmisen kanssa lyhyessä ajassa on kuitenkin henkisesti jotenkin väsyttävää: Kenenkään kohdalla kun ei ole kuitenkaan varaa herpaantua ja heittää lekkeriksi.

Siihen päälle meillä on nyt sitten rekrytointi taas käynnissä, eli omien nykyisten työntekijöideni lisäksi rupattelen myös potentiaalisten esmerkläisten kanssa. Siinä onkin juttua kerrakseen.

No, en silti muuta mielipidettäni siitä, että juuri tällaiset puolet ovat työssäni parasta. Eihän sitä voi aina olla pirteä, vaikka olisikin unelmatyössä. Ja siintäähän kesäloma vain kahden viikon päässä!

Tarkoittaako tämä sitä, että kevätväsymys on kuin onkin todellinen ilmiö? Vai onko kaikki pelkkää sattumaa?

Loppuun pieni lupaus: Mella sai eilen syödä elämänsä ensimmäistä kertaa tuoreita mansikoita, enkä ole ikinä nähnyt tyttöä yhtä onnellisena mistään syömisestään. Tästä on olemassa todisteita videon muodossa, ja yritän saada pätkän tänne blogiinkin jossain vaiheessa.