tiistaina, marraskuuta 16, 2010

Ensimmäinen vilahdus Kiinasta


Tänään pääsimme ensimmäistä kertaa videojuttelemaan maailmalle karanneen perheenpään kanssa, sikäli kun nanjingilaisen kämäisen hotellihuoneen kivikautinen verkko suostui vuorotellen Skype- ja Gmail-chatteja pyörittämään. Välillä toimi pelkkä kuva, välillä pelkkä ääni, mutta tulipahan sanomiset sanottua.

Tosin siinä vaiheessa, kun tuli puhetta kiinalaisesta yhden lapsen politiikasta ja siitä, että joillakin niitä näemmä on kuitenkin enemmänkin, katkesivat yhtä aikaa ääni ja kuva. Tehokas koneisto.

Niin joo, yllä kuva Kiinasta.

2 kommenttia:

  1. Oho! Tuollaista "katkeamista" sattuu siis ihan oikeassa elämässä eikä vain elokuvissa tai kirjallisuudessa. Karmivaa.

    VastaaPoista
  2. Eiköhän tuo juttu noista "katkeamisista" ollut puoliksi vitsi.

    Vaikka puhuisi kiinaa Skypessä, niin on kyllä teknisesti (ja muutenkin) niin vaivalloista "harmonisoida" satunnaisia video- tai äänipuheluita, että niitä ei tosiaan tapahdu kuin länsimaisen lehdistön mielikuvituksessa. Vaatisi käytännössä salausten purun lisäksi, että joku ihminen kuuntelisi reaaliajassa kaikkia puheluita ja osaisi puhelussa käytettyä kieltä. Ainoastaan jos on hyvästä syystä erityistarkkailussa, niin tuollainen voi olla mahdollista. Ja silloinkin voi tehokkaasti salakoodata puhelut puhumalla suomea.

    Gmailin chatit taitaa mennä oletuksena SSL:llä salattuna, ettei niitäkään noin vaan saa "harmonisoitua". Sori vaan rikkoa illuusio Kiinasta autoritäärisenä valtiona (mitä se kyllä osittain onkin). Tämä oli siis osoitettu ensimmäiselle kommentoijalle, ei blogin pitäjälle. Itse toivoisin länsimaalaisille vähän normaalimpaa suhtautumista Kiinaan.

    Ja vielä tuosta yhden lapsen -politiikasta. Kyllä siitä ja paljon "pahemmastakin" puhuvat myös kiinalaiset joka päivä joka paikassa. Ainakin Pekingissä politiikasta puhutaan koko ajan.

    Toivottavasti Angina viihdyt Kiinassa ja Nanjingissa!

    VastaaPoista