torstaina, lokakuuta 13, 2005

Työpaikkakulttuurin yllättävä avoimuus

Tänään kokeilin jotain, mitä en ole ennen yrittänytkään: menin puhumaan Toimitusjohtajalle. Ihan totta, en ole vastaavalla tavalla kävellyt Toimitusjohtajan luo ja esittänyt asiaani, en, vaikka meillä on avokonttori eli Toimitusjohtaja istuu samassa tilassa oman pöytänsä äärellä.

Kokemus oli yllättävän miellyttävä, vaikka olin etukäteen vähän jännittänyt. Meillä töissä kun on ollut pienoista kaaosta viime aikoina, ja sairaslomalle jääneen esimieheni minulle antama lupaus ylennyksestä on jäänyt roikkumaan jonnekin limboon. Nyt en enää kuitenkaan kestänyt odotusta ja jännitystä (puhumattakaan uhkaavasti lähestyvästä uuden kämpän entistä korkeammasta vuokrasta), ja marssin Toimitusjohtajalle kertomaan haluavani ja tarvitsevani kyseisen ylennyksen.

Osittain tästä ansiosta alkoikin heti tapahtua: Toimitusjohtaja kuunteli ymmärtäväisenä ja kutsui uuden esimieheni heti pieneen neuvotteluun. Eipä kestänyt kuin puoli tuntia, ja ylennys oli minun, vieläpä takautuvasti kuluvan kuun alusta.

Kunpa olisin tiennyt kaiken olevan oikeasti noin helppoa, olisin mennyt Toimitusjohtajan juttusille jo aiemmin! Seuraavaksi pitänee sitten marssia sinne pyytämään palkankorotusta jo ylennyksen mukana tulevan lisäksi, kun on kerran vauhtiin päästy.

Tämähän on suorastaan huumaavaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti