Viikonloppuna ryhdyttiin sitten esittelemään Mellalle ensimmäistä kiinteää ruokaa, perunaa. Lauantaina koko touhu meni ihan silkaksi irvistelyksi, sylkemiseksi, kirkumiseksi ja kiemurteluksi, vaikka kyse oli vain yhdestä teelusikallisesta. Sunnuntaina oli niinikään irvistelyä, kiemurtelua ja sylkemistä, mutta pieniä perunahiukkasia taisi mennä ihan alas asti. Tänään oli lähinnä irvistelyä ja kakistelua, mutta kaikki suuhun laitettu meni nieluun asti! Ja vaikka ilme oli kovin hapan, ei neiti itkenyt tai edes kitissyt yhtään lusikkahippusten välissä. Kovin kamala kokemus se ei siis Mellallekaan ollut. Tästä on hyvä jatkaa!
Tämän viikon menu on sitten yksi teelusikallinen perunamössöä päivässä. Ensi lauantaina menuun lisätään yksi teelusikallinen marjamössöä. Itse marjaa ei ole valittu, kun ei tullut tänä syksynä vielä poimittua kesämökin seudulta mustikoita tai puolukoita. Täytyy tyytyä siihen, mitä kaupan pakastealtaasta löytyy. Vai vieläköhän torilta saisi tuoreita kotimaisia marjoja? Olin lähinnä ajatellut mustikkaa, jonka aika taitaa kyllä olla auttamattomasti ohi tältä vuodelta.
Porkkanaa kyllä löytyisi, mutta jotenkin tekisi mieli antaa yhden juureksen kumppaniksi mieluummin marjoja. Kyllä vauvoillakin saa olla vaihtelua.
Tämän viikon menu on sitten yksi teelusikallinen perunamössöä päivässä. Ensi lauantaina menuun lisätään yksi teelusikallinen marjamössöä. Itse marjaa ei ole valittu, kun ei tullut tänä syksynä vielä poimittua kesämökin seudulta mustikoita tai puolukoita. Täytyy tyytyä siihen, mitä kaupan pakastealtaasta löytyy. Vai vieläköhän torilta saisi tuoreita kotimaisia marjoja? Olin lähinnä ajatellut mustikkaa, jonka aika taitaa kyllä olla auttamattomasti ohi tältä vuodelta.
Porkkanaa kyllä löytyisi, mutta jotenkin tekisi mieli antaa yhden juureksen kumppaniksi mieluummin marjoja. Kyllä vauvoillakin saa olla vaihtelua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti