Joku anonyymi tuossa äskettäin toi tietoisuuteeni asian, joka ei ole koskaan juolahtanut sinänsä vilkkaaseen ja juolahtelulle alttiiseen mieleeni: joku saattaisi haluta pyytää minua lopettamaan ampumaharrastukseni. Niinpä minun tulisi ennakoida ja lopettaa jo ennen moisen pyynnön esittämistä.
Nyt on myönnettävä, että olen ällikällä lyöty. Koska anonyymi ei mitenkään avannut ajatustaan, en voi päätellä, kuka minua hänen mielestään voisi pyytää lopettamaan ja miksi. Ilmeisin vaihtoehto on tietenkin kotifasisti, joka ei enää jaksa katsella rahanmenoa. Toisaalta muista harrastuksistani maalaaminen vie melko samanlaisia summia, ja leipomisharrastukseni taitaa tällä hetkellä olla kankkulan kaivoistani syvin. Kotifasisti ei ole myöskään ilmaissut tällaista toivetta käydessämme keskustelua harrastusteni rahapoliittisesta puolesta.
Mielikuvitusta venyttämällä saan kuitenkin keksittyä muitakin kandidaatteja, jotka voisivat moisia pyyntöjä esittää.
1. Pasifistit. Maailma pelastetaan yksi syntinen kerrallaan; yksikin aggressiivisen harrastuksen lopettanut on piste Hyville ja tappio Pahoille. Guns are bad, Mmmkay?
2. Vakavat aseharrastajat. Kaltaiseni myöhäisherännäiset tytönhupakot lokaavat suotta vakavan urheilun maineen; sunnuntaiharrastelijat karnevalisoivat olympiamenestykseen tähtäävien verenmakuisen urakan.
3. Salaiset oravat. Aseet ovat vaarallisia, ja siksi niin kiihottavia. Jos joku hölmö mennä kailottaa blogissaan ampumaharrastuksesta kovin proosallisesti, ihmiset alkavat pian ajatella, etteivät pyssyt olekaan niin vaarallisia ja kiihottavia. Se taas heikentää salaisten oravien elämänlaatua.
4. See no evil -poliitikot. Ampumaharrastus on ihan okei, kunhan se hoidetaan suljettujen ovien takana. Jos harrastuksesta puhutaan kovin kovaäänisesti, kaiken maailman hullut ja alaikäiset kuulevat sellaisen olemassaolosta ja ryhtyvät räiskimään sivullisia.
Asian ratkaisemiseksi pitää tietenkin järjestää neuvoa-antava kansanäänestys. Kerropa siis, rakas lukija, pitäisikö minun hoksata lopettaa ampumaharrastukseni?
(Kysely ei taaskaan teknisistä syistä luultavasti näy ainakaan kaikissa syötteenlukijoissa, joten klik klik vain tänne varsinaiselle sivulle.)
Nyt on myönnettävä, että olen ällikällä lyöty. Koska anonyymi ei mitenkään avannut ajatustaan, en voi päätellä, kuka minua hänen mielestään voisi pyytää lopettamaan ja miksi. Ilmeisin vaihtoehto on tietenkin kotifasisti, joka ei enää jaksa katsella rahanmenoa. Toisaalta muista harrastuksistani maalaaminen vie melko samanlaisia summia, ja leipomisharrastukseni taitaa tällä hetkellä olla kankkulan kaivoistani syvin. Kotifasisti ei ole myöskään ilmaissut tällaista toivetta käydessämme keskustelua harrastusteni rahapoliittisesta puolesta.
Mielikuvitusta venyttämällä saan kuitenkin keksittyä muitakin kandidaatteja, jotka voisivat moisia pyyntöjä esittää.
1. Pasifistit. Maailma pelastetaan yksi syntinen kerrallaan; yksikin aggressiivisen harrastuksen lopettanut on piste Hyville ja tappio Pahoille. Guns are bad, Mmmkay?
2. Vakavat aseharrastajat. Kaltaiseni myöhäisherännäiset tytönhupakot lokaavat suotta vakavan urheilun maineen; sunnuntaiharrastelijat karnevalisoivat olympiamenestykseen tähtäävien verenmakuisen urakan.
3. Salaiset oravat. Aseet ovat vaarallisia, ja siksi niin kiihottavia. Jos joku hölmö mennä kailottaa blogissaan ampumaharrastuksesta kovin proosallisesti, ihmiset alkavat pian ajatella, etteivät pyssyt olekaan niin vaarallisia ja kiihottavia. Se taas heikentää salaisten oravien elämänlaatua.
4. See no evil -poliitikot. Ampumaharrastus on ihan okei, kunhan se hoidetaan suljettujen ovien takana. Jos harrastuksesta puhutaan kovin kovaäänisesti, kaiken maailman hullut ja alaikäiset kuulevat sellaisen olemassaolosta ja ryhtyvät räiskimään sivullisia.
Asian ratkaisemiseksi pitää tietenkin järjestää neuvoa-antava kansanäänestys. Kerropa siis, rakas lukija, pitäisikö minun hoksata lopettaa ampumaharrastukseni?
(Kysely ei taaskaan teknisistä syistä luultavasti näy ainakaan kaikissa syötteenlukijoissa, joten klik klik vain tänne varsinaiselle sivulle.)
Niinkuin eräs ampuja aikoinaan asian ilmaisi:
VastaaPoista"Otan osaa. Kaikki aina kuvittelee että esimerkiksi Diana-lutku olisi vain jotain harmitonta ajankulua. Todellisuudessa se on ensimmäinen porras kohti jotain paljon vakavampaa. Huomaamatta sitä lipsahtaa .22:n käyttäjäksi. Sitten kun kuvaan astuvat tykimmät kaliperit, kuten 9 mm para tai 7,62 x 39 niin addiktion voidaan saaneen tahdottoman uhrinsa pihtiotteeseensa.
Yleensä tässä vaiheessa vielä kielletään oma tilanne. Lähipiiri kuitenkin huomaa pahaenteiset muutokset käytöksessä. Normaalit viinan tissuttelut ja sohvalla television edessä kalsareisillaan lojumiset lenkkimakkaranpätkä toisessa ja keppanatölkki toisessa kädessä alkavat kärsiä. Puheeseen hiipii paljastavia ilmaisuja kuten "sulkuväli", "lähtönopeus", "lipaskapasiteetti" tai "power Factor". Lapsetkin alkavat ihmetellä että kuka se arska oikein on?
Puolison kanssa ajaudutaan konflikteihin:
"Missä se ukko on taas luurannut?!"
"Käytiin poikien kanssa Tallinnassa ryyppäämässä"
"Älä valehtele! Sä lemuat vanhalle kordiitille kilometrin päähän! Sä oot taas käynyt ampumassa!"
"Saanko mä mennä elokuussa äijien kanssa viikoksi Pattayalle?"
"Älä yritä! Kumminkin olette Padasjoelle menossa!"
Tässä vaiheessa tilane yleensä eskaloituu nopeasti. Vanhat ryyppykaverit ovat korvautuneet ampumaratatuttavuuksilla. Oma addiktio on edennyt niin pitkälle että lähipiiriin kuuluvia ihmisiä, ystäviä ja perheenjäseniä alkaa imeytyä samaan kurimukseen. Mukaan astuu diileritoiminta jolla pyritään rahoittamaan omaa riippuvuutta. Pahimmillaan lähdetään sepittämään itse aseita, lataamaan patruunoita ja tekemään inhimillisesti katsottuna uskomattomia suorituksia tämän riippuvuuden eteen.
Tältä polulta on harva kääntynyt takaisin."
Ei vaan oikeasti.
Sinun ei todellakaan pidä lopettaa, jos tuntuu että tämä saattaa olla se sinun oma juttusi. Ja koska vastuullinen ja turvallisesti tapahtuva ampuminen, vaikka vaan pelkäksi omaksi iloksi on hieno harrastus. Tämä nyt oli tämmöinen hiukan eriävä mielipide toiselta nimettömältä mielipideautomaatilta.
Eikös suurin vaiva ole jo nähty, eli aloitettu? Ei sitä enää kannata tuossa vaiheessa harrastusta haaskuuseen heittää :)
VastaaPoistaHyvää harrastusta ei missään nimessä kannata lopettaa. Ihmettelen suuresti yleensäkkin miksi joku pitäisi hylätä vaan sen takia että joku toinen ei tykkää.
VastaaPoistaKukkahatut ja asevastustajat, muuttakaa jo ihan oikeasti sinne missä niitä aseita todella saa ja pitää pelätä. Se paikka ei ole, eikä tule olemaan Suomi, vaan ihan joku muu.
Itse en luovu aseistani, ja puolustan tätä perustuslaillista oikeuttani vaikka voimakeinoin. Se lienee sanomattakin selvä, kun muistellaan 1908 ja 1940 tapahtumia.
Jos joltain nyt tuntuu että Suomi ei ole turvallinen maa asua, voi aina muuttaa muualle!