Onpa mennyt tiistaipäivä melkoisessa koomailussa. Torstaina ja perjantaina kulutin jalkapohjiani shoppailemalla ja muuten vain kaupunkia kiertelemällä, lauantaina oli hullu siivouspäivä (uutta parkettimoppia piti päästä testaamaan), sunnuntaina vappubileet vastasiivotussa kodissa heti aamusta alkaen ja maanantaina vappupiknik Ullanlinnanmäellä liian lyhyiden yöunien jälkeen. Sen lisäksi yliarvioin maanantai-illan viihteen tarpeen ja sain huomata, että kaksi vuokraleffaa olikin vähän liikaa.
Toisin sanoen viime aikoina on ollut paljon hulinaa ja vähän lepoa, mikä kyllä jo tässä vaiheessa tuntuu luissa ja ytimissä. Samaan aikaan vauva on jatkanut laskeutumistaan ja ilmeisesti kiinnittänyt pienen päänsä entistä pysyvämmin lantiooni, ja liikkumisestani on tullut hieman monimutkaisempaa. Neuvolatäti kehottikin tämän aamun visiitillä painokkaasti painumaan pehkuihin, etteivät voimat lopu kesken.
Sitä minä sitten olenkin tänään tehnyt: nukkunut päiväunia sohvalla ja aina välillä käynyt tyhjentämässä tai täyttämässä pesukonetta lievästi unenpöpperöisenä. Ylihuomenna on laskettu aika, mutta myös mikrotalousteorian toinen välikoe. Tänään olin ajatellut aloittaa kokeeseen kertaamisen (varsinaisen alueenhan olen jo lukenut hyvissä ajoin viikko-pari sitten), mutta kertaus sai jäädä näköjään huomiseksi.
Äsken pirahti summeri, ja suureksi yllätyksekseni kusti toi postipaketin. Olemme tilanneet vauvatuotteen Israelista, ja näköjään hulppeaan 30 dollarin postimaksuun sisältyy sentään kotiinkuljetus, vaikka kyse onkin isommasta paketista.
Tilattu tuote on kätkythälytin, tai mikä vauvamonitori se baby monitor suomeksi olisikaan. Tiedän, tiedän, aivan täydellisen vainoharhaista, mutta mitäpä sitä ei mielenrauhansa vuoksi tekisi. Kätkytkuolemien syytähän ei juuri tiedetä, mutta erinäisiä rahastuskeinoja niiden ehkäisemiseksi on kuitenkin kehitetty. Sadalla dollarilla ostimme vauvan patjan alle laitettavan sensorin, joka hälyttää, mikäli vauva lakkaa hengittämästä.
Kätkytkuolemat ovat hyvin harvinaisia, enkä usko monitorinkaan olevan mikään pomminvarma laite. Mutta niin Erik totesi: jos jotain kuitenkin sattuisi, jossittelusta tulisi loppuelämän mittainen painajainen. Olisiko jotain voinut sittenkin tehdä? Sata dollaria on tässä vauvakonkurssissa kuitenkin pikkusumma.
Toisin sanoen viime aikoina on ollut paljon hulinaa ja vähän lepoa, mikä kyllä jo tässä vaiheessa tuntuu luissa ja ytimissä. Samaan aikaan vauva on jatkanut laskeutumistaan ja ilmeisesti kiinnittänyt pienen päänsä entistä pysyvämmin lantiooni, ja liikkumisestani on tullut hieman monimutkaisempaa. Neuvolatäti kehottikin tämän aamun visiitillä painokkaasti painumaan pehkuihin, etteivät voimat lopu kesken.
Sitä minä sitten olenkin tänään tehnyt: nukkunut päiväunia sohvalla ja aina välillä käynyt tyhjentämässä tai täyttämässä pesukonetta lievästi unenpöpperöisenä. Ylihuomenna on laskettu aika, mutta myös mikrotalousteorian toinen välikoe. Tänään olin ajatellut aloittaa kokeeseen kertaamisen (varsinaisen alueenhan olen jo lukenut hyvissä ajoin viikko-pari sitten), mutta kertaus sai jäädä näköjään huomiseksi.
Äsken pirahti summeri, ja suureksi yllätyksekseni kusti toi postipaketin. Olemme tilanneet vauvatuotteen Israelista, ja näköjään hulppeaan 30 dollarin postimaksuun sisältyy sentään kotiinkuljetus, vaikka kyse onkin isommasta paketista.
Tilattu tuote on kätkythälytin, tai mikä vauvamonitori se baby monitor suomeksi olisikaan. Tiedän, tiedän, aivan täydellisen vainoharhaista, mutta mitäpä sitä ei mielenrauhansa vuoksi tekisi. Kätkytkuolemien syytähän ei juuri tiedetä, mutta erinäisiä rahastuskeinoja niiden ehkäisemiseksi on kuitenkin kehitetty. Sadalla dollarilla ostimme vauvan patjan alle laitettavan sensorin, joka hälyttää, mikäli vauva lakkaa hengittämästä.
Kätkytkuolemat ovat hyvin harvinaisia, enkä usko monitorinkaan olevan mikään pomminvarma laite. Mutta niin Erik totesi: jos jotain kuitenkin sattuisi, jossittelusta tulisi loppuelämän mittainen painajainen. Olisiko jotain voinut sittenkin tehdä? Sata dollaria on tässä vauvakonkurssissa kuitenkin pikkusumma.
Eikö sulle tullut mitään muuta postissa? Kutsua esimerkiksi? 8)
VastaaPoistaHehee, kyllä postissa tuli vaaleansininen kutsu jo aiemmin päivällä... Oli jo aikakin kuulla jotain sieltä pohjoisesta päin! Ja täytyypä oikein harkitakin auton starttaamista heinäkuussa, mitkäs häät ne sellaiset ovat joissa ei ole vastasyntynyttä rääkymässä? Jos perhe-elämä lähtee sujuvasti käyntiin, niin kai sitä uskaltaisi matkustaakin.
VastaaPoista