keskiviikkona, huhtikuuta 22, 2009

Päivän virallinen homma-postaus: On se karua

Silläkin uhalla, että menetän netsipostauksella viimeisenkin punavihreän uskottavuuteni: tämä uutinen sai lähinnä purskahtamaan nauruun - Vastaanottokeskuksen arki on karua.

Mitenkäs se nyt niin karua? No esimerkiksi näin:

"Keittiössä verhot roikkuvat ikkunoissa apeana". Olisiko ideoita, miten ne saataisiin roikkumaan iloisemmin?

"Hellalla on palaneita ruuantähteitä". Siivooja! Äiti! Joku?!

"Internetiä miehet käyttävät vastaanottokeskuksen toimistossa". Sinne on ihan liian pitkä matka!

"Lattialla ovat käsipainot". Voiko tähän enää mitään lisätä?


Disclaimer: Pilkkani kohdistuu ainoastaan kyseisen toimittajan proosallisiin kuvauksiin sekä hänen käsitykseensä karuudesta. En koe tässä yhteydessä tarvetta kommentoida vastaanottokeskusten viihtyisyyttä, hyödyllisyyttä tai tarvetta kuten myöskään Suomen maahanmuuttopolitiikkaa.

Disclaimer 2: Harkitsen osallistumista ensi viikonloppuna järjestettävään Sosiaalifoorumiin, ellei kotisohva voita. Olen siis todistettavasti monimutkaisempi kuin kuvittelettekaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti