tiistaina, marraskuuta 24, 2009

Märkää ja pimeää

Varoituksen sana kaikille reippailua harkitseville: vaikka puolentoista kuukauden tauon jälkeen voisi kuvitella työmatkapyöräilyn olevan oikein mukavaa, ei se ole. Joku on saattanut lokakuussa lopettaa polkemisen esimerkiksi siksi, että alkoi olla jo liian pimeää ja liian kylmää. Se sama joku saattoi sitten marraskuun loppupuolella palata satulan selkään lämpöaallon iskiessä, kun nythän siellä tarkenee taas.

Mutta siellä marraskuun loppupuolella on, uskokaa tai älä, edelleen liian pimeää. Ja vaikka kylmää ei olekaan, korvaa taivaalta niskaan ryöpsähtelevä märkyys sen kyllä monin verroin. Kylmäänhän voi vastata pukeutumalla lämpimästi, mutta miten vastaatte märkään? Ei, sadetakissa ei ole mukavaa, tulee kuuma ja silmälasit huurtuvat eikä silloin näe väistellä niitä koiranulkoiluttajia siellä PILKKOPIMEÄSSÄ [kirosana].

Joku joutuu vielä polkemaan lentokenttäkaupungista takaisin pääkaupunkiin työpäivän päätteeksi, mutta sen jälkeen se joku jättää fillarin kyllä suosiolla kaupungin sisäisiin urbaaneihin ja ennen kaikkea lyhyisiin matkoihin. Se joku ei aio työntää nokkaansa ulos ovesta ennen kuin pihalla on joko auringonpaistetta tai valkoista lunta, [kirosana].

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti