keskiviikkona, huhtikuuta 12, 2006

Työntäyteinen päivä

Eilen tiistaina tulikin tehtyä sitten ihan täysi työpäivä kotona, tai ainakin siltä tuntui illalla. Parin tunnin opiskelusession jälkeen ryhdyin nimittäin urakoimaan ja pesin viisi koneellista pyykkiä vauvanvaatteita ja muita vauvatekstiilejä. Eihän niitä tavaroita nyt ihan viittä täyttä koneellista sentään ole kertynyt, mutta noin monta satsia tuli noudattamalla kunkin vaatteen pesuohjeita. Nyt on kämppä täynnä märkiä söpöjä pikkusukkia, potkupukuja ja vauvamittaisia lakanoita. Oli suorastaan vaikea saada vaatteita lajiteltua, kun teki mieli vain kiljahdella toinen toistaan pienempiä vaatteita ihastellessa.

Tätäkin mittavampi urakka oli vanhan pöytäkoneen kovalevyjen siivoaminen. Jo aikoja sitten meille ostettiin 250 gigaa ulkoista muistia kaiken maailman valokuvia ja muita tiedostoja varten, mutta kumpikaan meistä ei ole oikein ehtinyt järjestellä ja siirtää niitä faileja. Eilen käytin sitten kaikki pesukoneen täyttövälit näiden tiedostojen setvimiseen.

Jos koneen kovalevyille olisi alusta alkaen luonut jonkinlaisen siistin hierarkian, ei siivoaminen olisi ollut lainkaan niin työlästä. Mutta kun kyseessä oli ihka ensimmäinen tietokoneemme ajalta ennen ajanlaskun alkua, pääsi se jo heti alusta alkaen ryöstäytymään käsistä: kaikki tiedostot olivat aivan hujan hajan, löytyi My Documentseja niin C- kuin D-levyltäkin, puhumattakaan epämääräisistä "photos since May 2004" -tyyppisistä kokonaisista muistikortillisista koostuvista sekalaisista valokuvakansioista. Edes kotisivuni eivät löytyneet minkään yksittäisen kansion sisältä, vaan kukin sivu vähän mistä sattuu.

Vaan ei enää: nyt on siivottu html-tiedostot ja järjestelty kaikki valokuvat yhden kansion ja miljoonan alakansion alle. Huoh. Kunhan Erik vielä käy levyt läpi ja varmistaa siirtäneensä kaikki omat tiedostonsa, pääsee vanha tietokoneraasu eläkkeelle. Mutta mitä järkevää voi tehdä vanhalla pöytäkoneella? Vähän tyhmältä tuntuisi viedä se vain pölyttymään kellariin, mutta ei kai kellään ole moiselle enää mitään käyttöäkään. No, ehkä se pitää raahata kierrätyskeskukseen, toivottavasti se huolitaan edes siellä. Onhan kone vielä ihan toimintakuntoinen, vaikkakin hidas ja äänekäs. Vai löytyisikö lukijoiden joukosta elektroniikkaharrastajaa, joka haluaisi rakentaa tuomiopäivän koneen 90-lukulaisista tietokonekomponenteista?

2 kommenttia:

  1. Lähestypä Resonanssin ElKeä, (jos se vielä on hengissä), luulisi sisälmysten ainakin varaosiksi kelpaavan, rungosta sitten tiedä.

    Nykyisin kaikella kodinelektroniikalla taitaa olla myyjän kierrätysvastuu, josta ostaja maksaa jo ostettaessa. Ei ehkä koske vanhoja ostoksia?

    VastaaPoista
  2. Koskee se :) Ainakin Kivikkoon voi viedä.

    VastaaPoista