Tämä uutinen ylioppilaskuntapolitiikan syövereistä nostatti välittömän antitunnekokemuksen, vähän samaan tapaan kuin se Hesarin taannoinen surkuhupaisa artikkeli karkoitetusta polosesta: voi että kun ei just nyt itketä. Ai että pari broileria menetti puheenjohtajanpallinsa hölmöiltyään Naamakirjassa? Hei hei, ei tule ikävä.
Kun etsin järkeviä perusteita näkemykselleni, tilanteesta tulikin jo monimutkaisempi. Miksi yo-kunnan hallituksen puheenjohtaja ei saisi kuulua kiistanalaiseen FB-ryhmään? Siksikö, että näin hän tunnustaa olevansa rasisti, ja rasismi on pahasta? Kyseinen ryhmä on jo nyt poistettu, ja aika arveluttavahan se oli. Razzismia huudellaan nykyään aika lailla, mutta kyllä tuohon ryhmään taisi jokunen aito tapaus kuuluakin. Vaan oliko se laitonta? Oliko se rangaistavaa rasismia? En tiedä, mutta koska asiasta ei kai ole tehty tutkintapyyntöjä, voin vain olettaa ryhmän jääneen lain sallimien rajojen sisälle. Muussa tapauksessa tämä pohdinta on triviaalia.
Kun en ollut paikalla kuulemassa edustajistojen keskustelua, en voi tietää, millaisin motiivein erottamisen puolesta äänestettiin. Voinkin vain itse pohtia, miten voisin vaatia ihmisille oikeutta huonoon makuun mutta samanaikaisesti sallia yo-silmäätekevien erottamisen tämän huonon maun vuoksi. Eikö minun ihanteisiini sisälly sananvapauden naiivikin puolustaminen? Törkyä kannattaa sietää, koska vaihtoehto olisi vieläkin kehnompi?
Todellisuudessa yo-hahmojen mahdollista rasismiakin enemmän minua taitaakin hämmästyttää heidän typeryytensä. Jos he ovat oikeasti modernin maahanmuuttokriittisiä, akateemisilta toimijoilta voisi odottaa hieman älykkäämpää ja argumentoivampaa kannanottoa kuin liittymistä johonkin umpityperään naamakirjaryhmään. Jos kaverit taas liittyivät ryhmään sen kummemmin asiaa ajattelematta, ei voi kuin hämmästellä, miten he ovat noinkin korkealle vaikuttamisurallaan päässeet. No, toinen heistä myönsikin liittyneensä lukematta edes ryhmän kuvausta - epätodellista.
Mielestäni Facebookia ei voi pitää läheskään aina yksityiselämään kuuluvana asiana. Ainakaan, mikäli kyseiset yo-broilerit vastaavat kuvaani tyypillisestä verkostoitujasta: jos naamakirjakavereita on useita satoja, uskallan väittää, että FB-suhteisiin sisältyy muitakin kuin bestiksiä. Naamakirjassa tehdään politiikkaa.
Tässäkin pääsen siis kyyniseen lopputulokseen: kyetäkseen todella vaikuttamaan asioihin broilerin pitäisi tajuta, millaiset lainalaisuudet politiikassa vallitsevat. Koko sananvapauden sinänsä sallittua kenttää nyt vain ei kannata käyttää, jos haluaa oikeasti edetä ja/tai muuttaa jotain. Tämä voi olla tosi tyhmää ja epistä, mutta minkäs teet. Tässä on taas minulle yksi syy pysyä mahdollisimman kaukana politiikan harjoittamisesta.
Kun etsin järkeviä perusteita näkemykselleni, tilanteesta tulikin jo monimutkaisempi. Miksi yo-kunnan hallituksen puheenjohtaja ei saisi kuulua kiistanalaiseen FB-ryhmään? Siksikö, että näin hän tunnustaa olevansa rasisti, ja rasismi on pahasta? Kyseinen ryhmä on jo nyt poistettu, ja aika arveluttavahan se oli. Razzismia huudellaan nykyään aika lailla, mutta kyllä tuohon ryhmään taisi jokunen aito tapaus kuuluakin. Vaan oliko se laitonta? Oliko se rangaistavaa rasismia? En tiedä, mutta koska asiasta ei kai ole tehty tutkintapyyntöjä, voin vain olettaa ryhmän jääneen lain sallimien rajojen sisälle. Muussa tapauksessa tämä pohdinta on triviaalia.
Kun en ollut paikalla kuulemassa edustajistojen keskustelua, en voi tietää, millaisin motiivein erottamisen puolesta äänestettiin. Voinkin vain itse pohtia, miten voisin vaatia ihmisille oikeutta huonoon makuun mutta samanaikaisesti sallia yo-silmäätekevien erottamisen tämän huonon maun vuoksi. Eikö minun ihanteisiini sisälly sananvapauden naiivikin puolustaminen? Törkyä kannattaa sietää, koska vaihtoehto olisi vieläkin kehnompi?
Todellisuudessa yo-hahmojen mahdollista rasismiakin enemmän minua taitaakin hämmästyttää heidän typeryytensä. Jos he ovat oikeasti modernin maahanmuuttokriittisiä, akateemisilta toimijoilta voisi odottaa hieman älykkäämpää ja argumentoivampaa kannanottoa kuin liittymistä johonkin umpityperään naamakirjaryhmään. Jos kaverit taas liittyivät ryhmään sen kummemmin asiaa ajattelematta, ei voi kuin hämmästellä, miten he ovat noinkin korkealle vaikuttamisurallaan päässeet. No, toinen heistä myönsikin liittyneensä lukematta edes ryhmän kuvausta - epätodellista.
Mielestäni Facebookia ei voi pitää läheskään aina yksityiselämään kuuluvana asiana. Ainakaan, mikäli kyseiset yo-broilerit vastaavat kuvaani tyypillisestä verkostoitujasta: jos naamakirjakavereita on useita satoja, uskallan väittää, että FB-suhteisiin sisältyy muitakin kuin bestiksiä. Naamakirjassa tehdään politiikkaa.
Tässäkin pääsen siis kyyniseen lopputulokseen: kyetäkseen todella vaikuttamaan asioihin broilerin pitäisi tajuta, millaiset lainalaisuudet politiikassa vallitsevat. Koko sananvapauden sinänsä sallittua kenttää nyt vain ei kannata käyttää, jos haluaa oikeasti edetä ja/tai muuttaa jotain. Tämä voi olla tosi tyhmää ja epistä, mutta minkäs teet. Tässä on taas minulle yksi syy pysyä mahdollisimman kaukana politiikan harjoittamisesta.
No siis. Sananvapaushan ko. sankareilla toki on, ja siihen toki kuuluu itsensä ilmaiseminen vaikkapa nyt sitten naamakirjassa. Mutta tässä sankarit nyt sitten törmäsivät niihin paljon peräänkuulutettuihin sananvapauden mukanaan tuomiin vastuisiin. Juuri näin sen tulisikin toimia. Sanan säilällä saa sivallella, mutta on ymmärrettävä, ettei sillä saa pelkästään kavereita. Ellei sitten sivaltele niin joviaalisti kuin mä, jolloin palaute on pelkästään positiivista.
VastaaPoistaMä en osaa sanoa, mitä tuollaiseen ryhmään kuuluminen tarkoittaa, ei kai oikein mitään. Mutta millä tahansa kerholla on toki oikeus olla asiasta eri mieltä, ja antaa saapasta, mikäli näin hyväksi katsovat tehdä.
Olennaista tässä tapauksessa lienee, että ylioppilaskunnan puheenjohtaja ei edusta ulospäin vain itseään, vaan koko ylioppilaskuntaa ja siis myös sen maahanmuuttajajäseniä. Siksi hänen kannanottojaan ei voida mieltää puhtaasti yksityiselämäksi. Lisäksi edustuksellisen demokratian periaatteiden mukaisesti hallituksen on erottava, jos edustajisto/eduskunta/valtuusto/muu ylin päättävä elin syystä tai toisesta menettää luottamuksensa siihen. Kyse kun on nimenomaan luottamustoimesta.
VastaaPoistaKuten muutkin, minäkin lähden siitä että tuollaisesta edustustehtävästä saa, kunhan edetään pykälien mukaan, erottaa mistä tahansa syystä, tai ilman syytäkin. Jos tyypillä on tullut finni nenään, tai on paljastunut homoksi/heteroksi, eronnut SETA:sta/liittynyt SETA:an, tai uimaseuraan, tai käynyt väärässä baarissa, tapellut nakkikioskilla, tehnyt murhan, saanut kupan tai HIV:n tai katkaissut jalkansa, saanut aviollisen tai aviottoman lapsen, tai suihinoton väärältä henkilöltä, tai lähettänyt tekstiviestin, ryhtynyt sivariksi, varastanut kaljaa, tai kertonut huonon vitsin, tai reputtanut tentissä. Kun riittävä määrä edustettavia päättää että nyt edustaja vaihtuu, niin heillä on siihen oikeus.
VastaaPoistaTietysti myös ulkopuoliset saavat kommentoida ko. järjestön toimia, jos huvittaa.
Sen sijaan sitä paheksun syvästi, että kun noiden yliopistojen ylioppilaslehti teki näistä tapahtumista etusivun jutun, ja kodalle osui juuri se numero joka yliopistojen oli tarkoitus lähettää mainosten mukana abeille (tai lukioihin, en tiedä tarkasti), ja yliopistot olisivat halunneet poistaa ko. riitanumeron mainospaketistaan, että tästä sitten ylioppilaskunnat alkoivat kauheesti valittamaan.
VastaaPoistaOletan että abimainostuspostitukset tapahtuvat yliopistojen, ei ylioppilaskunnan, rahoilla. Jos ylioppilaskunnat haluavat levitellä sisäistä likapyykkiään abeille, tehkööt sen omilla rahoillaan, älköötkä inistkö jos yliopistot eivät halua moista kustantaa.