Kehitysraportti

Jos pidetään tärkeänä sitä, että lapset oppivat uusia hienoja asioita, on päiväkodilla selvästi ollut hyvä vaikutus katraaseemme. Erityisen selvästi tämä näkyy Mellassa: typykkä on alkanut puhua valtavan paljon enemmän ja valtavan paljon paremmin kuin aiemmin.

Vielä kaksi viikkoa sitten Mella olisi maitopurkin nähtyään sanonut "Mella maihmo!", mutta tänään sieltä tuli jo hienostuneesti "mäkin juon maitoa". Vastaavia esimerkkejä riittää. Myönnetään, ettei esikoisemme varmastikaan ymmärrä vielä varsinaisia rakenteita niiden lukuisien uusuien lauseidensa takana, mutta onpa nyt ainakin oppinut liudan hyödyllisiä fraaseja. Tästä ei ole enää pitkä matka omien monimutkaisten lauseiden muodostamiseen. Ja ainakin artikulaatio on parantunut huomattavasti.

Neila ei ole samalla tavalla oppinut mitään tiettyä taitoa selvästi aiempaa nopeammin, vaikka tyttönen toki kävelee nykyään päivä päivältä enemmän. Mutta rohkeampi lapsosesta on tullut: olin niin kovin huolissani meidän ujosta vierastajastamme ennen päiväkotiin menoa, mutta nykyään neiti ei enää parkaisekaan heti tuntemattoman nähtyään. Säädyllisen tutustumisjakson jälkeen Neila saattaa peräti uskaltaa kosketusetäisyydelle. Päiväkodissa tytsy on kuulemma vieläkin rohkeampi, kun ei ole äitiä ja isiä muistuttamassa omasta haavoittuvuudesta.