Minä olen hyvin tupakkavastainen, ja ihan vain itsekkäistä syistä. En ole itse koskaan polttanut, joten mitkään rajoitteet eivät minua henkilökohtaisesti haittaa. Lisäksi en halua hengittää moista pahanhajuista ja silmiä kirveltävää savua saati joutua tuulettamaan kaikkia vaatteita baari-illan jälkeen. En siis suostu istumaan iltaa tupakoinnin sallivassa ravintolassa (en, vaikka tupakoimaton tila löytyisi - aina se haju kuitenkin leviää), enkä halua hotellista tupakointihuonetta. Jopa kadulla kävellessäni hidastan askellustani tai peräti siirryn toiselle puolelle katua, mikäli edessäni kävelevä polttaa ja savu ympäröi minutkin.
En kuitenkaan halveksu tupakoivia ystäviäni, mitä nyt joskus saatan aukoa päätäni heidän joutuessaan karkuun parvekkeelle tai ulko-ovelle. Enkä missään nimessä enää kykene samaistumaan niihin, jotka vaativat lakritsipiippujen kieltoa tai sitten tätä viimeisintä eli tupakoivien ihmisten sensurointia mediassa. Joku raja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti