Nyt sitten jälleen kerran puhutaan perhevapaista, kun hallitus riitelee asiasta keskenään. Minun on sanottava, että tuo esitetty 6+6+6 tai oikeastaan mieluummin 5+5+5 vaikuttaa noin niin kuin ensilukemalta varsin kannatettavalta ajatukselta. Aika moni sitä kuitenkin vastustaa, ainakin aina yhtä asiallisella ja henkevällä Heserin keskustelupalstalla.
No, kyllä minä heti yhden ilmeisen vasta-argumentin näen: vapaiden lisääminen siitä nykyisestä 11 kuukaudesta 15-18 kuukauteen maksaisi. Mistä nekin rahat sitten otettaisiin? Henkilökohtaisesti en ole koskaan ymmärtänyt, miksi työnantajien harteilla on niinkin iso osa vanhemmuuden kustannuksista. Mitä tekemistä työnantajilla on lastenhankinnan kanssa? Jos ei haluta, että lisääntyminen on mahdollista vain rikkaille vaan päätetään tukea lapsiperheitä, niin tuetaan sitten niistä pahamaineisista verovaroista, mutta annetaan työnantajien keskittyä siihen työn antamiseen.
Jos nyt leikitään, että tämä raha-asia olisi jotenkin mystisesti ratkaistu, niin mitä vikaa tuossa mallissa sitten olisi? Hesarin keskustelupalstalla tietenkin rynnättiin taas moittimaan niitä holhoavia sosialisteja, jotka taas kerran haluavat määrätä perheiden elämää eivätkä luota ihmisten omiin valintoihin.
Tätä en oikein ymmärrä: tuossa uudessa mallissa olisi edelleen mahdollista tehdä kaikki juuri niin kuin nytkin. Äiti voi olla (vajaan) vuoden kotona vanhempainvapaalla, jos haluaa. Isä voi olla (vajaan) vuoden kotona vanhempainvapaalla, jos haluaa. Samaten kaikki kombinaatiot tällä välillä ovat mahdollisia. (Itse asiassa nykymallissa ensimmäiset kolme kuukautta lomaa on sallittu ainoastaan äidille, joten uudessa mallissa valinnanvapaus lisääntyisi.) Uudessa mallissa tulisi vain tähän päälle vielä muutama bonuskuukausi, jotka on käytännössä korvamerkitty sille, joka on siihen mennessä ollut selvästi vähemmän kotona. Niitä lisäkuukausia ei ole pakko käyttää, jos ei tykkää korvamerkinnöistä tai pitkistä lomista.
Voisiko joku avata tätä vastustamisen logiikkaa vähän?
No, kyllä minä heti yhden ilmeisen vasta-argumentin näen: vapaiden lisääminen siitä nykyisestä 11 kuukaudesta 15-18 kuukauteen maksaisi. Mistä nekin rahat sitten otettaisiin? Henkilökohtaisesti en ole koskaan ymmärtänyt, miksi työnantajien harteilla on niinkin iso osa vanhemmuuden kustannuksista. Mitä tekemistä työnantajilla on lastenhankinnan kanssa? Jos ei haluta, että lisääntyminen on mahdollista vain rikkaille vaan päätetään tukea lapsiperheitä, niin tuetaan sitten niistä pahamaineisista verovaroista, mutta annetaan työnantajien keskittyä siihen työn antamiseen.
Jos nyt leikitään, että tämä raha-asia olisi jotenkin mystisesti ratkaistu, niin mitä vikaa tuossa mallissa sitten olisi? Hesarin keskustelupalstalla tietenkin rynnättiin taas moittimaan niitä holhoavia sosialisteja, jotka taas kerran haluavat määrätä perheiden elämää eivätkä luota ihmisten omiin valintoihin.
Tätä en oikein ymmärrä: tuossa uudessa mallissa olisi edelleen mahdollista tehdä kaikki juuri niin kuin nytkin. Äiti voi olla (vajaan) vuoden kotona vanhempainvapaalla, jos haluaa. Isä voi olla (vajaan) vuoden kotona vanhempainvapaalla, jos haluaa. Samaten kaikki kombinaatiot tällä välillä ovat mahdollisia. (Itse asiassa nykymallissa ensimmäiset kolme kuukautta lomaa on sallittu ainoastaan äidille, joten uudessa mallissa valinnanvapaus lisääntyisi.) Uudessa mallissa tulisi vain tähän päälle vielä muutama bonuskuukausi, jotka on käytännössä korvamerkitty sille, joka on siihen mennessä ollut selvästi vähemmän kotona. Niitä lisäkuukausia ei ole pakko käyttää, jos ei tykkää korvamerkinnöistä tai pitkistä lomista.
Voisiko joku avata tätä vastustamisen logiikkaa vähän?
Nyt sut eristetään punaviherpiireistä ihan totaalisesti ja joudut luovuttamaan jäsenkorttisi takaisin, kun menit puolustamaan työnantajapuolta, tai ainakin sanomaan, ettei niitä pitäisi ahdistaa liikaa.
VastaaPoistaPunaihmisten kantahan on se, että työnantaja on se suurin saatana, minkä ainut funktio on riistää sitä työntekijää. Itse työn tarjoaminen on joku pakollinen paha siinä riistämisen hekumassa.
Musta tuntuu, että mut on eristetty jo kauan sitten, olenhan mä veljeillyt niin kyseenalaisten ajatusten ja ryhmittymien kanssa.
VastaaPoistaEi mutta tottahan toki työnantaja saa edelleen olla se perkeleellisin olemassaoleva taho, mutta nyt annetaan sille mahdollisuus riistää tasapuolisesti miehiä ja naisia, lapsettomia ja lapsellisia.
Ja vastaavasti oikeisto kannattaa tyonantajille lisaa oikeuksia mukaanlukien paivittaiset rektaalitutkinnat tyontekijoille, ettei ne vaan vie firman salaisuuksia mukanaan...
VastaaPoistaIhmiset on aika hyvin osoittaneet etta ihmisten omiin valintoihin ei ole luottamista. Tosin ei ole kylla valtioidenkaan. Jos vaan kiellettaisiin lapset?
Muuten suosittuja vastustamissyita on puutteellinen luetunymmartaminen (eli se etta sen isan on ihan pakko jaada puolen vuoden vapaalle) ja "ei niin ole ennenkaan ollut". Ja aina yhta riemukas "mina en halua tallaista pitaa, niinpa ei sovi etta minun verovaroistani kustannetaan naapurin vanhempainvapaa kun minakaan en sita pida".
Korjaus aikaisempaan: jos vaan kiellettaisiin ihmiset?
Puutteellinen luetunymmärtäminen on kieltämättä kyllä aika hyvä universaaliteoria. Ja mä olen myös tässä vähän kalastellut tuota "kun meidän perheelle tuo ei sovi, niin onhan se nyt aika epäreilua että naapuri saa lisää vapaata" -heittoa, jotta pääsisin kutsumaan kokoomusta kateellisten ihmisten puolueeksi.
VastaaPoistaPolitiikka on kyllä näinä päivinä aika hauskaa.
Mulla kun on taipumusta suhtautua niin itseeni kuin ympäröivään maailmaan turhan vakavasti, niin en ole oikein viime päivienkään poliittisia keskustelunaiheita osannut pitää hauskoina.
VastaaPoistaTämä kuitenkin nosti hymyn kasvoille:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200902129077077_uu.shtml
:)
(Ei tosin liity kirjoituksesi aiheeseen, mutta sukupuolten yhtäläiseen kohteluun kylläkin).
Aiheeseen mulla ei ole muuta sanottavaa kuin se, että kaikilla lapsilla on pääsääntöisesti sekä isä että äiti (vaikka itse lapsettomana en tietenkään ole asiasta ihan varma, mutta näin mulle on kerrottu). Tämä tarkoittaa mielestäni sitä, että tavalla tai toisella kustannukset lasten hankinnasta kuuluvat tasapuolisesti molemmille vanhemmille ja myös molempien työnantajille. En ota mitään kantaa siihen, pitäisikö näitä kustannuksia ylipäätään maksattaa työnantajilla.