Viikko alkaa lähestyä loppuaan, mutta vastoin toiveita se ei suinkaan ole paranemaan päin. Nyt on kyllä myönnettävä, että kaikki ärsyttävät asiat ovat jo niin ärsyttäviä, että ne lähestulkoon viihdyttävät. Kuten nyt vaikka se, että muokkaamisen sijaan päädyn epähuomiossa poistamaan blogitekstejä. No, kukapa niitä jäisi kaipaamaan, en minä vain.
Ehkä kaikessa ärsytyksessä täytyy saavuttaa jokin katarsis, jonka jälkeen elämä on valoisampaa kuin koskaan. Voisiko joku nyt alkaa vielä vähän ryttyilemään minulle, että saataisiin sekin hoidettua pois alta?
Ehkä kaikessa ärsytyksessä täytyy saavuttaa jokin katarsis, jonka jälkeen elämä on valoisampaa kuin koskaan. Voisiko joku nyt alkaa vielä vähän ryttyilemään minulle, että saataisiin sekin hoidettua pois alta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti