sunnuntaina, syyskuuta 20, 2009

Vastuun ulkoistamista vai opportunismia?

Taannoin pyrin selvittämään jälkikasvuni poliittista suuntautumista, enkä ole hylännyt projektia vieläkään. Olisihan vallan jännittävää, jos 3- ja 1,5-vuotiailla lapsilla olisi jonkinlainen sisäsyntyinen näkemys siitä, miten maailma makaa. Kenties tällainen paatunut melkkis voisi lasten silmien kautta nähdä vilauksen turmeltumattomasta todellisuudesta!

Tänään esikoinen bongattiin ruokapöydästä leikkimässä ksylofonilla kesken illallisen. Kaikille osapuolille pitäisi olla selvää, etteivät lelut ja leikit kuulu ruokapöytään. Esikoinen ei mielestään kuitenkaan tehnyt mitään väärää, sillä hän ei itse tuonut lelua ruokapöytään. Perustelu meni jokseenkin sanatarkasti näin: "En mä tuonut sitä tänne, se oli Neila. Neila ei sais tuoda leluja ruokapöytään, koska jos Neila tuo lelun ruokapöytään, mun pitää leikkiä sillä. Eikä ruokapöydässä saa leikkiä. Neila oli tuhma!"

Tällainen vilpitön vastuun ulkoistaminen tavataan kai pahantahtoisten joukoissa kokea ennen kaikkea vasemmistolaisena piirteenä. Noiden punaisten holhoajienhan mielestä ihmisiltä pitäisi viedä kädestä tupakat, viinapullot ja pyssyt, koska tupakkaa on pakko polttaa lasten edessä, viinapullolla on pakko ajaa perhe hankeen ja pyssyllä on pakko ampua ihmisiä. Ja ksylofonia on pakko soittaa.

Tämä olisi kuitenkin varsin rajoittunut ja ilmeisen populistinen tapa tulkita lapsen oikeudentuntoa. Monesta muusta yhteydestä olen nimittäin saanut osviittaa siitä, että lapsilla on taipumusta aika vahvaan opportunismiin. Eikö tämäkin esimerkki oikeastaan kuvasta juuri pelisääntöjen ja moraalin hylkäämistä oman edun tavoittelun nimissä? Ja opportunismihan on sanana sitten taas vasemmiston rakkaimpia pilkkakirveitä.

Toisaalta puhdas opportunisti ei varmaankaan hirttäydy mihinkään tiettyyn poliittiseen suuntaukseen, vaan kulkee sujuvasti virran mukana. Joten opportunisti ei kai vielä voi olla ainakaan julistuksellinen oikeistolainen? Toisaalta muistamme, että esikoinen kuitenkin nimesi itsensä juurikin oikeistolaiseksi.

Jatkan tutkimuksiani.

P.S. Googlaillessani näkemyksiä vastuun ulkoistamisesta bongasin tällaisenkin vihreän tekstin. Eikä nyt pidä unohtaa sitäkään, että istuin eilen iltaa ydinvoimaa puolustavan vihreän seurassa. Kyllä näitäkin näköjään on.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti