Olipas rentouttavaa viettää viimeinen lämmin viikonloppu mökillä ilman rääkyviä leikki-ikäisiä: aamulla sai nukkua niin pitkään kuin halusi, eikä päivälläkään tarvinnut tehdä mitään, mitä ei halunnut. En edes hurrannut kotifasistin laiturinnostoepisodille, vaan päädyin nukkumaan päiväunia.
Ihan täydellinen mielentyhjennys tuo yhden viikonlopun retriitti ei kuitenkaan ollut. Ensimmäisenä yönä näin unta ampumisesta: olin HSC:n radalla, ja jostain syystä juuri minun kohdallani tavalliset maalitaulut olivat loppuneet kesken. Minulle riitti enää vain puolta pienempi pahvinpalanen, mutta enhän minä siitä pahastunut - eivät minun parveni tuota isommalle alalle lentäisikään.
Jostain syystä maalitaulu vielä kutistui ripustuksen aikana, ja lopulta päädyin tähtäilemään n. 5 cm x 5 cm suuruiseen paperinpalaan. Eipä tuokaan minulle mikään ongelma ollut, totta kai jokainen laukaus osui. Ja voi sitä gloorian määrää, vaikka minä tietenkin olin vaatimaton ja pröystäilemätön muiden ihastelevien katseiden alla.
Kotifasistia nauratti aamulla kovasti, kun kerroin kaiken.
Toisena yönä en muistaakseni nähnyt unta ampumisesta, mutta lipastamisesta kylläkin. Ja jostain syystä lipastin kaksikakkosen sijaan ysimillistä. Hmm.
Pitää varmaan laajentaa nyt vähän tätä elämänpiiriä.
Syksy muuten tuoksuu hyvälle.
Ihan täydellinen mielentyhjennys tuo yhden viikonlopun retriitti ei kuitenkaan ollut. Ensimmäisenä yönä näin unta ampumisesta: olin HSC:n radalla, ja jostain syystä juuri minun kohdallani tavalliset maalitaulut olivat loppuneet kesken. Minulle riitti enää vain puolta pienempi pahvinpalanen, mutta enhän minä siitä pahastunut - eivät minun parveni tuota isommalle alalle lentäisikään.
Jostain syystä maalitaulu vielä kutistui ripustuksen aikana, ja lopulta päädyin tähtäilemään n. 5 cm x 5 cm suuruiseen paperinpalaan. Eipä tuokaan minulle mikään ongelma ollut, totta kai jokainen laukaus osui. Ja voi sitä gloorian määrää, vaikka minä tietenkin olin vaatimaton ja pröystäilemätön muiden ihastelevien katseiden alla.
Kotifasistia nauratti aamulla kovasti, kun kerroin kaiken.
Toisena yönä en muistaakseni nähnyt unta ampumisesta, mutta lipastamisesta kylläkin. Ja jostain syystä lipastin kaksikakkosen sijaan ysimillistä. Hmm.
Pitää varmaan laajentaa nyt vähän tätä elämänpiiriä.
Syksy muuten tuoksuu hyvälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti