Minä teen sen. Kirjoitan jutun alusta lähtien, uudestaan. Ehkä ongelmani johtuivat kuvasta. Katsotaan.
Tänään on taas hellettä, lämmintä. Hieman liiankin kuumaa, töihin tullessa hiostutti kovasti ja junassa oli tunkkainen ilma. Viileä toimistotalo tuntui kerrankin nautinnolliselta, ihan tuli mielellään töihin. Viikonloppuna oli hieno ilma, eilen oli hieno ilma, tänään on hieno ilma ja helle näyttää jatkuvan vielä loppuviikon ajan.
Suomalaiseen helteeseen liittyy kuitenkin tietynlainen syyllisyys. Tyypillisen käsityksen mukaan katolilaiset kokevat syyllisyyttä tehdessään asioita, joista he pitävät. Niistä kun ei tulisi pitää, eikä niitä tulisi tehdä. Luterilaiset taas kokevat syyllisyyttä jättäessään tekemättä asioita, joista he eivät pidä. Niistä kun tulisi oikeasti kaikkien pitää.
Ehkä tämä ei koske kaikkia luterilaisia, ainoastaan suomalaisia. Tai ehkä pelkästään minua. Mutta tällaisella ilmalla pitäisi toki olla ulkona, ehkä puistossa tai rannalla, kenties Suomenlinnassa. Uskottelen itselleni olevani väsynyt työpäivän jälkeen, mutta aurinko se minua väsyttää. En minä halua viettää aikaani tuollaisessa kuumuudessa, ei suomalainen ole tottunut sellaiseen. Päätäkin alkaa särkeä.
Saa nähdä, miten ensi syyskuun kolmiviikkoinen Kuuban matka menee. Keskilämpötila 32 astetta, kosteusprosentti 98. En ole ollut koskaan etelänlomalla, Espanjassa ja Italiassa olen käynyt vain talvella. Vuosia sitten kuumottavassa kesä-Kroatiassa käydessäni en tiennyt sen olevan niin kutsuttu etelä, sodasta oli kai kulunut niin vähän aikaa että vasta itävaltalaiset eläkeläiset olivat löytäneet paikan rantariemut.
Olen ajatellut panostaa ilmastoituihin hotelleihin ja mojitoihin, tai ehkä runsaisiin siestoihin. Pitäisiköhän kantaa mukana omaa tuuletinta?
Tänään on taas hellettä, lämmintä. Hieman liiankin kuumaa, töihin tullessa hiostutti kovasti ja junassa oli tunkkainen ilma. Viileä toimistotalo tuntui kerrankin nautinnolliselta, ihan tuli mielellään töihin. Viikonloppuna oli hieno ilma, eilen oli hieno ilma, tänään on hieno ilma ja helle näyttää jatkuvan vielä loppuviikon ajan.
Suomalaiseen helteeseen liittyy kuitenkin tietynlainen syyllisyys. Tyypillisen käsityksen mukaan katolilaiset kokevat syyllisyyttä tehdessään asioita, joista he pitävät. Niistä kun ei tulisi pitää, eikä niitä tulisi tehdä. Luterilaiset taas kokevat syyllisyyttä jättäessään tekemättä asioita, joista he eivät pidä. Niistä kun tulisi oikeasti kaikkien pitää.
Ehkä tämä ei koske kaikkia luterilaisia, ainoastaan suomalaisia. Tai ehkä pelkästään minua. Mutta tällaisella ilmalla pitäisi toki olla ulkona, ehkä puistossa tai rannalla, kenties Suomenlinnassa. Uskottelen itselleni olevani väsynyt työpäivän jälkeen, mutta aurinko se minua väsyttää. En minä halua viettää aikaani tuollaisessa kuumuudessa, ei suomalainen ole tottunut sellaiseen. Päätäkin alkaa särkeä.
Saa nähdä, miten ensi syyskuun kolmiviikkoinen Kuuban matka menee. Keskilämpötila 32 astetta, kosteusprosentti 98. En ole ollut koskaan etelänlomalla, Espanjassa ja Italiassa olen käynyt vain talvella. Vuosia sitten kuumottavassa kesä-Kroatiassa käydessäni en tiennyt sen olevan niin kutsuttu etelä, sodasta oli kai kulunut niin vähän aikaa että vasta itävaltalaiset eläkeläiset olivat löytäneet paikan rantariemut.
Olen ajatellut panostaa ilmastoituihin hotelleihin ja mojitoihin, tai ehkä runsaisiin siestoihin. Pitäisiköhän kantaa mukana omaa tuuletinta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti