No niin, nyt on sitten uusi maalausprojekti alkanut, pitkästä aikaa. Itse asiassa en ole maalannut mitään koko vuonna, viimeisimmät taulut taisivat valmistua juuri omiin maisteripippaloihini viime syksynä.
Ajattelin sitten lähteä rohkeasti liikkeelle ja tehdä triptyykin. Aivan, triptyykin. Minä, jonka kärsimättömyyden vuoksi nurkissa lojuu keskeneräisiä tauluja. Yksikin taulu voi olla vaikea pala, jos idea sattuu vanhentumaan välillä. Ja nyt minä sitten kuvittelen yhden idean kantavan kolmen taulun verran. No, pitää ainakin kokeilla.
Tuo viereinen kuva on valokuva keskeneräisestä triptyykin palasesta, tuo on se keskimmäinen kolmesta. Kuten näkyy, tuokaan ei ole aivan valmis. Mutta yllättävän pitkälle pääsin yhden illan aikana. Ne on nuo kädet, niitä ei ikinä jaksaisi viimeistellä. Ottivathan ne suuret mestaritkin ylimääräistä, jos maalattava halusi muotokuvaansa kädet mukaan. Kukas minulle maksaisi käsien maalaamisesta? Ja nuo varpaatkin rupesivat tuntien maalaamisen jälkeen tympimään. Ja puuttuuhan tuosta vielä varjostuksia ja kaikenlaista muuta sälää.
Toivottavasti inspiraatio on vielä tallella, kun keskiviikkona palataan Saksasta. Kone lähteekin jo muutaman tunnin kuluttua, pitäisi varmaan pakata ja käydä suihkussa ja nukkuakin... Onneksi nykyään sentään voi tehdä lähtöselvityksen jo etukäteen netissä, ei tarvitse hohkata kentälle ajoissa saadakseen ikkunapaikan.
Ajattelin sitten lähteä rohkeasti liikkeelle ja tehdä triptyykin. Aivan, triptyykin. Minä, jonka kärsimättömyyden vuoksi nurkissa lojuu keskeneräisiä tauluja. Yksikin taulu voi olla vaikea pala, jos idea sattuu vanhentumaan välillä. Ja nyt minä sitten kuvittelen yhden idean kantavan kolmen taulun verran. No, pitää ainakin kokeilla.
Tuo viereinen kuva on valokuva keskeneräisestä triptyykin palasesta, tuo on se keskimmäinen kolmesta. Kuten näkyy, tuokaan ei ole aivan valmis. Mutta yllättävän pitkälle pääsin yhden illan aikana. Ne on nuo kädet, niitä ei ikinä jaksaisi viimeistellä. Ottivathan ne suuret mestaritkin ylimääräistä, jos maalattava halusi muotokuvaansa kädet mukaan. Kukas minulle maksaisi käsien maalaamisesta? Ja nuo varpaatkin rupesivat tuntien maalaamisen jälkeen tympimään. Ja puuttuuhan tuosta vielä varjostuksia ja kaikenlaista muuta sälää.
Toivottavasti inspiraatio on vielä tallella, kun keskiviikkona palataan Saksasta. Kone lähteekin jo muutaman tunnin kuluttua, pitäisi varmaan pakata ja käydä suihkussa ja nukkuakin... Onneksi nykyään sentään voi tehdä lähtöselvityksen jo etukäteen netissä, ei tarvitse hohkata kentälle ajoissa saadakseen ikkunapaikan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti