Sainpa taas aikaa maalaamiseen, ja koko lauantai siihen onkin mennyt. Aamupalan jälkeen ryhdyin pingottamaan ja pohjamaalaamaan kankaita triptyykin kahta muuta taulua varten, ja innostuinkin sitten maalaamaan toista niistä. Nyt minulla on siis kaksi keskeneräistä taulua kolmen taulun setistä. No, eiköhän se tästä taas etene.
Valitettavasti en voi juuri nyt liittää tähän tekstiin kuvaa viimeisimmästä saavutuksestani, kun Erik on ottanut perheen ainoan digikameran mukaansa Saksaan. Räpsin kuvia sitten, kun Erik tulee ensi viikolla takaisin, ja laitan yhden tänne blogiinkin.
Maalaamista helpotti kovasti se, että kankaita pingottaessani löysin levyhyllystäni pölyttymästä Depeche Moden ”Black Celebrationin”. Eipä ole tullut tuota vähään aikaan kuunneltua, kumma juttu. Kun tämä levy oli kuultu riittävän monta kertaa läpi, johdatti toinen vanha klassikko, Sueden ”Dog Man Star”, vastaavanlaisiin maalausfiiliksiin.
Sen triptyykin kolmannen osan maalaaminen saattaa sitten viedä hieman enemmän aikaa, koska se vaatii vielä jonkin verran ideointiakin. Alkuperäinen ajatus oli käyttää yhtä ja samaa hahmoa kaikissa kolmessa taulussa, mutta sitten päätinkin laittaa toisenlaisen hahmon tänään maalaamaani vasemmanpuoleiseen tauluun. Tämä uusin, tummahiuksinen hahmo ei sovi lainkaan siihen oikeanpuoleiseen tauluun, eikä keskimmäisen taulun hahmoa voi käyttää vain toisella puolella kadottamatta tasapainoa. Yhdet kasvot ovat siis vielä hakusessa. Ideoita?
Ehkä inspiraatio jatkuu vielä huomenna sunnuntaina, saattaisin saada nämä kaksi jopa kerralla valmiiksi. Mutta sitähän ei koskaan tiedä etukäteen.
Jee. Suede on lähes unohdettu 90-luvun suuruus. Hyvä kun muistutit bändistä, täytyy kaivaa levyt hyllynpohjalta taas esille kuuntelua varten (tai oikeammin kopsata musa levyiltä duunikoneelle työpäiviä virkistämään).
VastaaPoista