tiistaina, maaliskuuta 31, 2009

Kahviautomaatilla

Vaikken koe olevani pahimmasta päästä kofeiininarkkareita, haluan juoda kahvia kun kahvia juomaan ryhdyn. Tämä tarkoittaa sitä, että standardin toimistokahviautomaattikupin koosta tulee lähinnä vihaiseksi, joten kuppiin täytyy lorottaa kerralla kaksi annosta.

Jos automaatti olisi kiva, se sallisi kahden annoksen tilaamisen parilla napinpainalluksella - onhan kyse kuitenkin fiinillä käyttöjärjestelmällä ja tyylikkään sinisellä näytöllä varustetusta kahviteknologian riemuvoitosta. Jos automaatti olisi edes ookoo, se sallisi uuden kahviannoksen valinnan välittömästi edellisen lorahdettua kuppiin.

Vaan eipä ole meidän kahviautomaattimme näin reilu, vaan kone vaatii kupin poistamista ja uudelleen asettamista ennen seuraavan annoksen valintaa. Se kuppi saa seistä vaikka viikon siinä hanan alla, mutta uutta annosta ei tipu, ellei kuppia käytetä vähintään muutaman sekunnin ajan muualla.

Mikäli tämä ominaisuus ei vielä ärsytä riittävästi, on kahvin annostelussa omat koukkunsa. Laite ilmoittaa piippauksella, kun kahvi on kupissa valmiina. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki kahvi olisi kupissa valmiina: noin 3-4 sekunnin päästä putoaa vielä yksi pisara.

Koska olen perussiisti luonne (kotifasisti hiljaa), en halua päästää tätä yhtä pisaraa sotkemaan automaattia, vaan mieluiten odotan sen putoamista ennen kuppini poistoa. Kahden kahviannoksen tilaaminen on tämän vuoksi varsin polveileva prosessi, joka edellyttää päivystystä automaatin edessä sekä erinäisiä ranne- ja kyynärliikkeitä.

Ruuhkattomalla hetkellä tilanne on vielä siedettävä: voin ottaa aikani automaatin äärellä ja vaikka kaivella nenääni automaatin viereisen peilin edessä. Mutta jos takana odottaa useampikin kahvinhimoinen omaa vuoroaan, on vitkastelu jo sosiaalisesti arveluttavampaa, nenänkaivuusta puhumattakaan. Olen onnistunut jo kovettamaan sydämeni kahden annoksen valuttamisen osalta, mutta on vaikeampi perustella kupin seisottamista näennäisen turhaan sen neljän sekunnin ajan ennen seuraavia käsiharjoituksia.

Olisiko kenelläkään ratkaisuehdotuksia? En aio ryhtyä itse valmistamaan kahvia perinteisellä kahvinkeittimellä, ja diletanttien keitoskokeilut jäävät kakkoseksi automaattikahvillekin. Sitä paitsi kahvinkeittimellä tehtyä kahvia pitää odottaa liian pitkään, teki sen sitten sihteeri tai toimitusjohtaja. Toisaalta itäisellä Saksanmaalla turkkilaiseksi haukuttu tyyli viskata kahvinporot suoraan kahvikuppiin ja kuuman veden joukkoon on kyllä kotioloissa paras keino valmistaa yksittäisiä kupillisia, mutta toimisto-olosuhteissa sen vaatima ylimääräinen kupintyhjennysreissu kahvihetken jälkeen on liian vaivalloinen.

2 kommenttia:

  1. Ei, ei sekään kuulosta hyvältä ratkaisulta. Vaikken sinänsä olekaan mikään hifisti kahvini suhteen, en silti usko tuntikausien seisottamisen ainakaan parantavan sumpin makua.

    Sitä paitsi se kahvinhakukeikka on ihan kivaa jaloittelua. Termarin kanssa pitäis sitten nököttää siinä omassa karsinassa koko päivä.

    VastaaPoista