Olen ehkä hieman huolissani itsestäni. Keittiön kaapissa on jo viikon ajan lojunut pari kennollista Mignon-munia täysin koskemattomina, sama kohtalo on ollut Fazerin punaisella suklaalevyllä viime maanantaista asti. Viikonloppuna leivoin sekä töihin että kotiin minttusuklaaleivoksia, mutta nekään eivät oikein maistuneet. Muutaman päivän aikana pakotin alas muutaman palan ja katsoin samalla yökkäillen vierestä, millaista tuhoa kotifasisti ja uhmaikäinen saivat leivosten keskuudessa aikaan.
On minulla kyllä yksi selitys. Eikös olekin niin, että vanhemmat ihmiset eivät ole enää niin persoja makealle? Näinköhän minäkin siirryn kohta lähinnä hopeateen pariin.
On minulla kyllä yksi selitys. Eikös olekin niin, että vanhemmat ihmiset eivät ole enää niin persoja makealle? Näinköhän minäkin siirryn kohta lähinnä hopeateen pariin.
Tuun NIIN käymään. Lähiaikoina.
VastaaPoistaLisääntymisikäisen naisen ei tule käyttää sanaa "yökkäillä", eikä varsinkaan myöntää, että yökötys on äkillisesti kohdistunut johonkin tiettyyn ravintoaineeseen.
VastaaPoistaLisääntymisikäisen naisen yökkäilylle on vain yksi syy.
Mitä, voiko kolmikymppisetkin vielä lisääntyä? Tartteeko tässä nyt alkaa käyttää jotain ehkäisyä, vai?
VastaaPoistaHämmentyneemmille lukijoilleni voin vakuutella, että näin onnettomasti ei kuitenkaan ole päässyt käymään. Sitä paitsi söin juuri äsken sitä suklaalevyä, ja eilen mussutin menemään yhden mignonin. Poikkeustila on siis menemässä ohi, Pikkusiskolle tuskin on kauaa enää mitään tarjottavaa.
Paitsi tietenkin jos leivon lisää, mikä varmasti tapahtuu ennemmin tai myöhemmin.