Kävin sitten tänään ampumassa Rikostoverin kanssa; kerta oli meille kummallekin toinen. Tumpelointi oli hauskaa tälläkin kerralla, tosin lukuisat kehnot osumat ottivat huomattavasti enemmän päähän kuin viimeksi. Ensimmäisellä kerrallahan nyt saa räiskiä vähän miten sattuu, kun jo pelkästään aseen kädessä pitäminen on uutta ja ihmeellistä. Toisella kerralla pitäisi sitten kai ainakin vähän osata, ainakin, kun opastus radalla oli mielestäni ensiluokkaista (kiitos vain jälleen kerran, aina yhtä ystävällinen HSC:n väki).
Ei nyt suotta murjoteta: kivaa siis oli. Menen uudestaan. Joku hätähousu tosin ehti jo kehottaa tällaistakin joskus hamassa tulevaisuudessa, mutta ei kiirehditä sen kanssa. Aika monta pikkiriikkistä reikää pitää siihen mustaan pallukkaan vielä saada ennen mitään turhan jännittävää.
Ei nyt suotta murjoteta: kivaa siis oli. Menen uudestaan. Joku hätähousu tosin ehti jo kehottaa tällaistakin joskus hamassa tulevaisuudessa, mutta ei kiirehditä sen kanssa. Aika monta pikkiriikkistä reikää pitää siihen mustaan pallukkaan vielä saada ennen mitään turhan jännittävää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti