(ks. selitys tälle merkinnälle)
Jo otsikosta on selvää, että ainakin minuun tämä kalikka kalahtaa: minulla ei ole hölkäsen pöläystä kapitalismin historiasta, enhän ole ylipäänsä perehtynyt minkäänlaiseen aatehistoriaan. Uschanovin tekstissä argumentoidaan, ettei kapitalismilla ole mitään välttämätöntä, sisäänrakennettua yhteyttä liberalismiin tai ylipäänsä oikeistolaiseksi määriteltävissä olevaan poliittiseen kantaan.
Kapitalismin keulakuvana pidetyn Adam Smithin ajatuksiin tutustuttuaan Uschanov löytää paljonkin yhtäläisyyksiä Smithin ja Marxin väliltä; ennen kaikkea kumpikaan ei tunnistaisi nykyajan suuryritysten pyörittämää markkinataloutta kapitalismiksi. Oikeastaan kapitalismi on siis pettänyt omat arvonsa, ja vasemmiston pitäisi tarttua tähän epäkohtaan.
Marxille kapitalismi (niin kuin hän sen määritteli) ei ollut mikään suuri paha, jota pitäisi välttää, vaan ilmeisesti ennemminkin yksi luonnollinen askel kohti sosialismia: sosialismiin ei mennä suoraan minkään valtavan laadullisen ja utopistisen loikkauksen avulla, vaan se kehittyy kapitalismin ja yksityisomistuksen kautta.
No, luvun varsinainen pointti lienee kuitenkin rohkaista vasureita tutustumaan taloushistoriaan. Jälleen kerran Uschanov tuntuu tunnistavan vasemmistossa irrationaalista vastenmielisyyttä jotain inhimillisesti merkittävää kohtaan. Aiemmissa luvuissa se oli mm. kauneus tai tavarat, nyt se on talous. Yhteiskunnasta ei kuitenkaan voi järkevästi puhua ilman puhetta taloudesta.
On helppo allekirjoittaa kehotus tutustua talouteen, mutta luvulle otsikon antanut kapitalismin historian todellisen tilan tunteminen ja etenkin tällä tiedolla hyötyminen jää minulle epäselväksi. Taloushistoriaa ja ennen kaikkea taloudellisia mekanismeja tulee tuntea, mikäli haluaa tehdä yhteiskunnallisia päätöksiä, mutta kuinka monelle ihmiselle on lopulta merkitystä sillä, onko nykykapitalismi Smithin ja Marxin määritelmien mukaista vai ei? Akateeminen ja intellektuaalinen uskottavuus toki kärsii virheellisistä väitteistä, mutta kuinka moni kokoomuksen äänestäjä järkyttyisi ja vaihtaisi puoluettaan tämän paljastuksen jälkeen? Miksi juuri kapitalismin historian kehno tunteminen on maininnan ja oman luvun arvoinen, eikä esimerkiksi mahdollinen yleinen taloustuntemuksen alennustila?
Jo otsikosta on selvää, että ainakin minuun tämä kalikka kalahtaa: minulla ei ole hölkäsen pöläystä kapitalismin historiasta, enhän ole ylipäänsä perehtynyt minkäänlaiseen aatehistoriaan. Uschanovin tekstissä argumentoidaan, ettei kapitalismilla ole mitään välttämätöntä, sisäänrakennettua yhteyttä liberalismiin tai ylipäänsä oikeistolaiseksi määriteltävissä olevaan poliittiseen kantaan.
Kapitalismin keulakuvana pidetyn Adam Smithin ajatuksiin tutustuttuaan Uschanov löytää paljonkin yhtäläisyyksiä Smithin ja Marxin väliltä; ennen kaikkea kumpikaan ei tunnistaisi nykyajan suuryritysten pyörittämää markkinataloutta kapitalismiksi. Oikeastaan kapitalismi on siis pettänyt omat arvonsa, ja vasemmiston pitäisi tarttua tähän epäkohtaan.
Marxille kapitalismi (niin kuin hän sen määritteli) ei ollut mikään suuri paha, jota pitäisi välttää, vaan ilmeisesti ennemminkin yksi luonnollinen askel kohti sosialismia: sosialismiin ei mennä suoraan minkään valtavan laadullisen ja utopistisen loikkauksen avulla, vaan se kehittyy kapitalismin ja yksityisomistuksen kautta.
No, luvun varsinainen pointti lienee kuitenkin rohkaista vasureita tutustumaan taloushistoriaan. Jälleen kerran Uschanov tuntuu tunnistavan vasemmistossa irrationaalista vastenmielisyyttä jotain inhimillisesti merkittävää kohtaan. Aiemmissa luvuissa se oli mm. kauneus tai tavarat, nyt se on talous. Yhteiskunnasta ei kuitenkaan voi järkevästi puhua ilman puhetta taloudesta.
On helppo allekirjoittaa kehotus tutustua talouteen, mutta luvulle otsikon antanut kapitalismin historian todellisen tilan tunteminen ja etenkin tällä tiedolla hyötyminen jää minulle epäselväksi. Taloushistoriaa ja ennen kaikkea taloudellisia mekanismeja tulee tuntea, mikäli haluaa tehdä yhteiskunnallisia päätöksiä, mutta kuinka monelle ihmiselle on lopulta merkitystä sillä, onko nykykapitalismi Smithin ja Marxin määritelmien mukaista vai ei? Akateeminen ja intellektuaalinen uskottavuus toki kärsii virheellisistä väitteistä, mutta kuinka moni kokoomuksen äänestäjä järkyttyisi ja vaihtaisi puoluettaan tämän paljastuksen jälkeen? Miksi juuri kapitalismin historian kehno tunteminen on maininnan ja oman luvun arvoinen, eikä esimerkiksi mahdollinen yleinen taloustuntemuksen alennustila?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti