(ks. selitys tälle merkinnälle)
Minun tulkintani tuosta teesistä on, että vasemmisto karkoittaa laajemman kannattajakunnan hylkimällä kaikkia, jotka eivät ole Hyviä Ihmisiä. Antamalla hengästyttävän luettelon ei-toivotuista ominaisuuksista vasemmistolle jää käteen varsin pieni kasa vaatimukset täyttäviä kelvollisia äänestäjiä.
Millainen sitten on vasemmiston Hyvä Ihminen? Kaiketi Hyvä Ihminen vastustaa ydinvoimaa, suuryritysten valtaa, turkistarhausta, kuluttamista, yksityisautoilua, aseita, lihansyöntiä, uskontoja, armeijaa, Natoa... (lista omani, ei Uschanovin) Lisäksi "[v]asemmistolaisuus vaatii liian usein ihmisiltä tuskallisia persoonallisuuden, luonteen, identiteetin tai minän menetyksiä. Ihmiset eivät saa olla sellaisia kuin ovat - edes väliaikaisesti, kunnes heidät on argumenteilla saatu olemaan toisenlaisia - vaan heidän on oltava sellaisia kuin me olemme ja vieläpä älyttävä olla sellaisia valmiiksi, ilman mitään meidän esittämiämme argumentteja." (s.24)
No, onhan tuo aika terävää tekstiä - yksittäistapauksia, joita ei saisi yleistää. Mutta kieltämättä joskus olen tuntenut oloni kiusalliseksi auton omistavana lihansyöjänä, kunnes päätin ottaa siitä kaikesta ilon irti ja löysin vielä ne aseetkin.
Mutta mikä on tämän luvun merkittävintä antia? Siinä esitetään Jeja-Pekka Roos vähemmän mairittelevassa valossa.
Minun tulkintani tuosta teesistä on, että vasemmisto karkoittaa laajemman kannattajakunnan hylkimällä kaikkia, jotka eivät ole Hyviä Ihmisiä. Antamalla hengästyttävän luettelon ei-toivotuista ominaisuuksista vasemmistolle jää käteen varsin pieni kasa vaatimukset täyttäviä kelvollisia äänestäjiä.
Millainen sitten on vasemmiston Hyvä Ihminen? Kaiketi Hyvä Ihminen vastustaa ydinvoimaa, suuryritysten valtaa, turkistarhausta, kuluttamista, yksityisautoilua, aseita, lihansyöntiä, uskontoja, armeijaa, Natoa... (lista omani, ei Uschanovin) Lisäksi "[v]asemmistolaisuus vaatii liian usein ihmisiltä tuskallisia persoonallisuuden, luonteen, identiteetin tai minän menetyksiä. Ihmiset eivät saa olla sellaisia kuin ovat - edes väliaikaisesti, kunnes heidät on argumenteilla saatu olemaan toisenlaisia - vaan heidän on oltava sellaisia kuin me olemme ja vieläpä älyttävä olla sellaisia valmiiksi, ilman mitään meidän esittämiämme argumentteja." (s.24)
No, onhan tuo aika terävää tekstiä - yksittäistapauksia, joita ei saisi yleistää. Mutta kieltämättä joskus olen tuntenut oloni kiusalliseksi auton omistavana lihansyöjänä, kunnes päätin ottaa siitä kaikesta ilon irti ja löysin vielä ne aseetkin.
Mutta mikä on tämän luvun merkittävintä antia? Siinä esitetään Jeja-Pekka Roos vähemmän mairittelevassa valossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti