torstaina, joulukuuta 04, 2008

Uhkia ja mahdollisuuksia

Minunlaiseni haihattelijan ja haaveilijan pitäisi kai osata arvostaa sitä, että joku vaivautuu etsimään suuria linjoja ja miettimään yhteiskunnan muutosta inhimillisestä näkökulmasta. Niin kuin nyt vaikka tämäkin Sitran asettama työryhmä, joka on saanut nyt raporttinsa valmiiksi.

Ilkka Niiniluodon vetämä työryhmä osaa puolen vuoden työrupeamansa jälkeen sanoa, että

"Muutos on kuin tuuli meren selällä. Jos olemme huonosti varustautuneita, se kaataa laivamme tai ajaa sen karille. Jos hallitsemme tilanteen, tuuli täyttää purjeemme ja antaa meille vauhtia eteenpäin. Siksi muutos on samanaikaisesti uhka ja mahdollisuus, joka herättää pelkoa ja vastarintaa mutta myös intoa ja toiveita."

Kaunista. Työryhmän tiedotteessa kerrotaan vielä näinkin:

"Kaikkia tarvitaan ja meidän on hyväksyttävä niin vahvuus kuin heikkouskin. Yhteiskunnan ja talouden kehitykselle kaikenlainen tekeminen on tuottavaa ja arvokasta. Tämä ajattelutapa perustuu ihmisarvon tunnustamiseen, resurssien oikeudenmukaiseen jakamiseen sekä kaikkien ihmisten luovuuden ja osaamisen arvostamiseen ja käyttämiseen. Yhteiskunnassa, jossa arvostetaan ja voimaannutetaan kaikkia, on vahva sosiaalinen pääoma. Työryhmän viestin voi sanoa niinkin, että inhimillistä ja teollista pääomaa ei kyetä käyttämään yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseen ilman vahvaa sosiaalista pääomaa, sanoo työryhmän jäsen, kirjailija Tuula-Liina Varis."

Eihän tuon lausunnon kanssa nyt voi olla eri mieltäkään.

Varsinainen ehdotukseni kuitenkin on: kun seuraavan kerran mietitte vastaavanlaisen ryhmän perustamista, kääntykää minun puoleeni. Minä lupaan hoitaa homman halvemmalla kuin tuo ryhmä ja vieläpä lyhyemmässä ajassa.

Ei, en minä oikeasti ole kyyninen. Mutta joskus on vain niin vaikeaa ymmärtää tätä maailmaa.

3 kommenttia:

  1. Noissa (kuten Cronbergin kommenteissa työpaikkojen monimuotoisuudessakin) on pakko kysyä jopa epäkorrektiuden uhallakin, että mitä _hyötyä_ on niistä vähäosaisista?

    En ole nyt heittämässä ketään susille, mutta humanitaarista jeesaamista ei aina kestä perustella väittämällä, että siitä on auttajalle _hyötyä_. Joskus olisi kiva kuulla, että mitä se reaalinen hyöty olisi (vaikkapa yritysmaailmassa).

    VastaaPoista
  2. Hmm, niin. Minä ajattelen näiden söpöjen lausuntojen lähtevän liikkeelle siitä oletuksesta, että niitä vähäosaisia nyt on täällä, halusimme tai emme. Siinä tapauksessa kaikilla on varmaan parempi olla, jos niitä vähäosaisia ei poljeta vaan yritetään löytää edes jotain iloa ja hyötyä siitäkin välttämättömyydestä.

    En sitten tiedä, onko tämä tosiaan se lausujien lähtökohta, ja onko se kuinka välttämätön lähtökohta. Voisi tietenkin kysyä, että eikö kannattaisi myös panostaa vähäosaisuuden vähentämiseen, mutta siitä aiheesta voisinkin tehdä ensi kesäksi Sitralle raportin.

    VastaaPoista
  3. Välillä tuntuu siltä, että mieluummin hoivattaisiin vähäosaisia kuin tehtäisiin niistä hyväosaisia.

    Mutta uskonnollista liturgiaa tuo raportti mun mielestäni muistuttaa.

    VastaaPoista