(ks. selitys tälle merkinnälle)
Luvusta löytyy paljon muutakin, mutta itselleni kiinnostavin anti tiivistyy kahteen pääasiaan. Ensinnäkin: vasemmiston on hyvin vaikea myöntää, että yhteiskunnan kehitys aina parempaan suuntaan on myös kapitalismin ansiota. Jälleen kerran kapitalismi tuntuu olevan vasemmistolle vain Suuri Paha, jolla ei voi määritelmällisesti olla minkäänlaisia myönteisiä seurauksia. Koska arkitodellisuus ei kuitenkaan tue tätä väitettä, ei vasemmiston rimpuilu ole kovin vakuuttavaa katseltavaa.
Uschanovin mielestä kapitalismin ansiot olisikin tunnustettava ja keskityttävä sen varsinaiseen ongelmaan: "Kapitalismissa on oikeastaan kaikkein loukkaavinta, että se jättää tyydyttämättä tarpeita, jotka juuri sen itsensä ansiosta voitaisiin nyt ensi kertaa historiassa helposti tyydyttää" (s. 153). Nykykapitalismissa kaikkea tarkastellaan vain rahan ja talouden viitekehyksessä, eikä muiden arvojen olemassaoloa haluta myöntää. Juuri tämän muuttaminen on ilmeisesti Uschanovin mukaan vasemmiston tehtävä.
Toinen minua puhutteleva pointti liittyy sitten tähän tehtävään: kehitysoptimismin tulisi olla sallittua eikä parannusideoita tulisi leimata utopiaksi. Maailma on satojen vuosien saatossa muuttunut niin valtavasti, että nykyinen yhteiskunta olisi 1500-luvun ihmiselle täysin utopistinen ja uskomaton. Kuinka me voisimme sitten nyt tietää, ettei jokin idea ole mahdollinen 500 vuoden päästä?
Mitä mieltä lukijat ovat, puuttuuko vasemmistolta rohkeus ideoida? Entä ovatko muut puolueet rohkeampia, vai vaivaako kaikkia konservatiivinen pysähtyneisyys? Minun kaltaiselleni politiikasta vieraantuneelle sivustakatsojalle koko järjestelmä kieltämättä näyttää vain triviaalilta nyhertämiseltä vailla suuria visioita. Jostain vihreiden suunnalta tuntuu tulevan keskimäärin enemmän uusia avauksia, joiden toteutuskelpoisuudesta voidaan tietenkin väitellä maailman tappiin. Ja onhan meillä sitten vaikkapa Jussi Halla-aho, joka on niinikään onnistunut ainakin herättämään muutaman uneliaan vastustajan ja ihan kunnioitettavan määrän puolustajiakin. Mitä samanlaista vasemmisto on tehnyt tai voisi tehdä?
Luvusta löytyy paljon muutakin, mutta itselleni kiinnostavin anti tiivistyy kahteen pääasiaan. Ensinnäkin: vasemmiston on hyvin vaikea myöntää, että yhteiskunnan kehitys aina parempaan suuntaan on myös kapitalismin ansiota. Jälleen kerran kapitalismi tuntuu olevan vasemmistolle vain Suuri Paha, jolla ei voi määritelmällisesti olla minkäänlaisia myönteisiä seurauksia. Koska arkitodellisuus ei kuitenkaan tue tätä väitettä, ei vasemmiston rimpuilu ole kovin vakuuttavaa katseltavaa.
Uschanovin mielestä kapitalismin ansiot olisikin tunnustettava ja keskityttävä sen varsinaiseen ongelmaan: "Kapitalismissa on oikeastaan kaikkein loukkaavinta, että se jättää tyydyttämättä tarpeita, jotka juuri sen itsensä ansiosta voitaisiin nyt ensi kertaa historiassa helposti tyydyttää" (s. 153). Nykykapitalismissa kaikkea tarkastellaan vain rahan ja talouden viitekehyksessä, eikä muiden arvojen olemassaoloa haluta myöntää. Juuri tämän muuttaminen on ilmeisesti Uschanovin mukaan vasemmiston tehtävä.
Toinen minua puhutteleva pointti liittyy sitten tähän tehtävään: kehitysoptimismin tulisi olla sallittua eikä parannusideoita tulisi leimata utopiaksi. Maailma on satojen vuosien saatossa muuttunut niin valtavasti, että nykyinen yhteiskunta olisi 1500-luvun ihmiselle täysin utopistinen ja uskomaton. Kuinka me voisimme sitten nyt tietää, ettei jokin idea ole mahdollinen 500 vuoden päästä?
Mitä mieltä lukijat ovat, puuttuuko vasemmistolta rohkeus ideoida? Entä ovatko muut puolueet rohkeampia, vai vaivaako kaikkia konservatiivinen pysähtyneisyys? Minun kaltaiselleni politiikasta vieraantuneelle sivustakatsojalle koko järjestelmä kieltämättä näyttää vain triviaalilta nyhertämiseltä vailla suuria visioita. Jostain vihreiden suunnalta tuntuu tulevan keskimäärin enemmän uusia avauksia, joiden toteutuskelpoisuudesta voidaan tietenkin väitellä maailman tappiin. Ja onhan meillä sitten vaikkapa Jussi Halla-aho, joka on niinikään onnistunut ainakin herättämään muutaman uneliaan vastustajan ja ihan kunnioitettavan määrän puolustajiakin. Mitä samanlaista vasemmisto on tehnyt tai voisi tehdä?
"Toinen minua puhutteleva pointti liittyy sitten tähän tehtävään: kehitysoptimismin tulisi olla sallittua eikä parannusideoita tulisi leimata utopiaksi. Maailma on satojen vuosien saatossa muuttunut niin valtavasti, että nykyinen yhteiskunta olisi 1500-luvun ihmiselle täysin utopistinen ja uskomaton. Kuinka me voisimme sitten nyt tietää, ettei jokin idea ole mahdollinen 500 vuoden päästä?"
VastaaPoistaTästä on vain valitettavan helppoa livetä ajatukseen, että mikä tahansa vaatimus, vaikka se edellyttäisi termodynamiikan lakien kumoamista, on itsestään selvästi legitiimi. Siitä, että jotain odottamatonta on joskus tapahtunut, kun ei oikein voi päätellä, että mikä tahansa voi toteutua. Tällöin päädytään helposti politiikkaan, jossa poliittisten vaatimusten esittämisen sijaan rakennetaan joulupukin toivelistaa.
Niin, no se on tietenkin se toinen ääripää. Eihän mitään kannata vetää överiksi, vaan löytää jonkinlainen sopiva keskitie. Hra U:n mielestä nyt vasemmisto on ilmeisesti liikaa siellä konservatiivisessa päässä, ja tilaa liikkua innovatiivisempaan suuntaan kai hänen mielestään löytyy ilman ylilyöntien vaaraa.
VastaaPoista"tilaa liikkua innovatiivisempaan suuntaan kai hänen mielestään löytyy ilman ylilyöntien vaaraa."
VastaaPoistaTuo on varmasti totta.
Viittasin vain siihen, että usein tahot, jotka kovaan ääneen kaipaavat 'poliittisia vaihtoehtoja' ja vastustavat 'vaihtoehdottomuutta', eivät onnistu esittämään vaihtoehtoja, jotka olisivat missään realismin rajoissa. Puolustus epärealistisuudelle on usein joko se, että 1) tämä uusi hieno idea ei vain sovi nykyiseen poliittiseen diskurssiin ja vain tästä syystä kuulostaa päättömältä, tai että 2) mahdottomaltakin vaikuttava on osoittautunut mahdolliseksi, jopa helpoksi, joten myös esittämäni mahdoton on mahdollinen, jopa helppo. Sen jälkeen edellytykset keskustella eri vaihtoehdoista ovatkin menneet.
Ainoaksi merkittäväksi arviointikriteeriksi muodostuu väitteiden suhde ideaaleihin, koska suhde reaalimaailmaan on vaihtoehdottoman rajoittavaa, uusliberalistista tai muuten vain näköalatonta. (vrt. http://www.middlebeercommando.com/wordpress/?p=1974)
Hmm, vasemmistohan onkin imagoineen mielenkiintoisessa ristipaineessa. Toisaalta sitä syytetään paikalleen jämähtämisestä ja pelkästä vastustamiseen perustuvasta politiikasta, toisaalta sitä moititaan myös idealistisesta haihattelusta. Luultavasti vielä samat ihmiset käyttävät molempia moitteita.
VastaaPoistaMikä siihen sitten puree? Ei ainakaan minulta löydy vastauksia.
Mikään ei tarkoita, etteivätkö kommentoijat silti olisi oikeassa. :)
VastaaPoistaHehee, ei niin :D
VastaaPoistaMutta ovatko ne samoja vasuriyksilöitä, jotka ovat sekä näköalattomia että idealistisia haihattelijoita? Vai koostuuko vasemmisto (vain) kahdenlaisista porukoista, jääristä ja haaveilijoista?
Ja mitä voisi tehdä tilanteen parantamiseksi?
Myös äärikristillisissä piireissä esiintyy kumpaakin ihmistyyppiä, utopistisia taivaanrannanmaalareita ja hyperkonservatiivisia traditionalisteja.
VastaaPoistaHassu juttu, viitaten viimeaikaiseen spekulaatioon (http://www.middlebeercommando.com/wordpress/?p=1991). Jostain syystä nämäkin ihmistyypit, sinänsä toisiensa antiteesit, viihtyvät samoissa piireissä.
Lääkkeitä tilanteeseen on hankala (tai ainakin poliittisesti arkaa :) kyllä keksiä, vaikka yleispäteviä ratkaisumallejahan olisi monia, kuten jonkunlainen akreditointi kaikille poliitikoille ja virkamiehille.
.. ja taas premature enter.
VastaaPoistaEn ole siis nähnyt muunlaisia vasureita kuin em. arkkityypit.
Uschanovia en ole lukenut, mutta jos hän on vasuri, niin siinä tapauksessa ensimmäinen mieleen tuleva poikkeus. Statistisesti näitäkin on pakko olla, mutta haastan lukijat esittämään esimerkkejä rationaalisista vasureista.
No eikös Saija J. ole MBC:n maskottivasuri?
VastaaPoistaEmmätiä, mitä siitä maksetaan?
VastaaPoistaNuo on aika nuivia maksamaan noin niin kuin kapitalisteiksi. Jotain epämääräisiä suojelupalveluja ne kauppaa, mutta useimmiten se on pelkkää isoa puhetta.
VastaaPoistaCrowswamp on tosin ihan kelpo siivooja.
Mutta tosiaan palvelualoista puhuttaneen.
Milloin kapitalistit ovat oma-aloitteisesti maksaneet tarpeettoman paljon? :)
VastaaPoistaMBC:n palkkausjärjestelmä on vahvasti tulosvastuullinen, kaikille maksetaan kykyjensä mukaan.
Diiva taas ei ole oikeasti vasuri, se vaan luulee olevansa. Tai jos onkin, niin kohta tulee varmasti fudut. Irtisanomisperusteina on kohtuuton rationaalisuus ja seurustelu fasistien suosimissa blogeissa.
Onko mun viaton päiväkirjani saanut nyt liikanimen "fasistien suosima blogi", vai puhummeko nyt jostain muusta?
VastaaPoistaMä haluan ton bannerina.
Ja kuten taisin jossain vaiheessa Kanille sanoa: juttuhan on nyt niin, että oikeasti teidän väki elättelee punaisia ajatuksia ja olette vasta nyt heräämässä siihen todellisuuteen.
Katsokaa vain, seuraavissa eduskuntavaaleissa tekin äänestätte jo demareita.
Toivottavasti käsittelemäämmekin ongelmaan on löydetty lääkitys.
VastaaPoistaÄlkööt jälkeläisenne syntykö demareina, vaan kaikinpuolin terveinä. :)
Muistaakseni jossain tituleerattiin blogia, jossa kommentoimme suorastaan fasistien pesäksi. Olet pysyvästi leimautunut nyt.
Fasistien pesä? Missä? Mäkin haluun sinne!
VastaaPoistaVai oliko se se Pentikäisen ploki..? Sittemminhän teiltä on kai evätty pääsy sinne.
VastaaPoistaMä haluan ton bannerina.
Muista sitten, että tilasit.
Millä spekseillä?
Muista sitten, että tilasit.
VastaaPoistaMillä spekseillä?
Ihan sama, ole luova.
Enkä mä nyt ihan hirveästi vielä pelkää ja kadu tätä tilaustani. Mä muistelisin kuulleeni vastaavanlaista uhoamista myös k0rh0s-kuvien suhteen, muttei siitäkään sitten enää jälkeenpäin puhuttu.
Yllytyshullun yllyttäminen on suhteellisen turvallista, jos ko. yllytyshullu on aika saamaton.
VastaaPoistaMutta katsotaan tässä joskus.
Yllytyshullulle: se ilmiantonappi tuli kyllä aika nopeasti tilauksesta, eli saamattomuus vaivaa näköjään vain satunnaisesti. Ehkä motivaatio ei ole riittävä, kun nyt tiedossa ei ole glooriaa eikä uraa tiedustelupalvelussa.
VastaaPoistaTaas kommentoin vaikka en ole lukenut kirjaa. En tunnista juurikaan esitettyä ongelmaa, minun kokemukseni mukaan vasemmistoa syytetään useammin siitä että se on hyväksynyt ja alkanut kannattamaan joitain kapitalismin huonojakin puolia. Tuntuu ettei kirjoittaja ole seurannut sitä mitä vasemmisto sanoo, vaan sitä mitä oikeisto väittää vasemmiston sanovan.
VastaaPoista"En tunnista juurikaan esitettyä ongelmaa, minun kokemukseni mukaan vasemmistoa syytetään useammin siitä että se on hyväksynyt ja alkanut kannattamaan joitain kapitalismin huonojakin puolia."
VastaaPoistaEiköhän kritiikkiä tule monestakin suunnasta. Joidenkin mielestä alkuperäiset aatteet on uhrattu kun niiden ajamisen keinot on päivitetty vastaamaan uusia haasteita. Ja kriittinen vasemmisto keskittyy valitettavan paljon valittamaan, ettei käytännön politiikassa olla tarpeeksi dogmaattisia. Se joukko, joka tyytyy antamaan poliittiseksi vaihtoehdoksi hokeman ’toisenlainen maailma on mahdollinen.’
"Tuntuu ettei kirjoittaja ole seurannut sitä mitä vasemmisto sanoo, vaan sitä mitä oikeisto väittää vasemmiston sanovan."
Eiköhän tässä tule ongelmaksi lähinnä se, että termi ”vasemmisto” pitää sisällään niin laajan skaalan, että sen sisällä mahdutaan olemaan eri mieltä lähes kaikesta, erityisesti kun puhutaan politiikan keinoista. Siksi puhuminen siitä, mitä ”vasemmisto sanoo”, ei ilman tarkennusta kerro kovin paljoa. Osa vasemmistosta haluaisi päivittää politiikan keinoja paremmin nykymaailmaa vastaaviksi, osa on sitä mieltä, että jo nyt on pirulle annettu tavaraa ainakin olkavarteen saakka. Nämä tyypit sanovat aika eri asioita.
Aleksin kommentti on aika osuva. Ilmeisesti Uschanovin kirjan suurin ongelma (kuulopuhetta) onkin sanan vasemmisto löysä käyttö.
VastaaPoistaKun kirjoitin omaa kommenttiani ajattelin tietysti omaa viiteryhmääni vasemmistona.
Toisaalta, ovatko sosialidemokraatit enää vasemmistoa, kun politiikan sisältö on ollut kauan melko samanlaista kuin oikeistolla, ja puolueen oma think tank on kauan sijoittanut puolueen keskustaan?
Jussi,
VastaaPoistaOlen samaa mieltä siitä, että Uschanov saisi monesti määritellä pikkuisen paremmin sen vasemmiston, jota kritisoi. Vasemmiston toimintaan liittyvät ongelmat ovat todellakin usein aika erilaisia liikkeen eri osissa. Mitä tulee demareiden politiikan väitettyyn sisältöön tai sen sijaintiin poliittisella kartalla: Sosiaalidemokratia on maltillinen, reformistinen liike. On aina ollut. Siten se usein sijaitsee jossain poliittisen keskustan tuntumassa, ellei poliittinen keskusta sitten tee kovin kummallisia liikkeitä johonkin suuntaan. Ei tämä minusta mitenkään uusi tai kovin vaikeasti ymmärrettävä konsepti ole.
Se, että nimeää nuorisokerhonsa Vasemmistonuoriksi, naiskerhonsa Vasemmistonaisiksi ja toivoo, että sen seurauksena maailma unohtaa, että vasemmistoon kuuluu jotain muutakin kuin oma, valtakunnallisesti 8,8% kannatusta nauttiva viiteryhmä, ei muuta todellisuutta miksikään. Onneksi.
Suomi on kyselytutkimuksissa Euroopan vähiten vasemmistolainen maa. Siis meillä pienin osa ihmisistä kokee itsensä vasemmistolaisiksi. Järjestelmä meillä ei onneksi vielä ole oikeistolaisimmasta päästä, vaan "vanhan" EU:n keskitasoa.
VastaaPoistaToisaalta kokoomuksen teesit ovat Euroopan mittakaavassa melko vasemmistolaisia. Oleellista ei olekaan se mitä ohjelmissa lukee, vaan se suunta mihin yhteiskuntaa viedään. Jotta voi oikeistolaistaa yhteiskuntaa, ei kannata heti vaatia äärioikeistolaisia asioita, koska silloin menettäisi kannatuksen ja mahdollisuuden vaikuttaa.
Oleellista onkin myös sosialidemokraattien osalta se suunta johon he pyrkivät yhteiskuntaa viemään, sillä SDP ei ole koskaan ollut puolue joka yrittäisi muuttaa hegemoniaa, joka sekin on yksi tärkeä politiikan teon väline. Jos katsotaan 20 vuotta ajassa taaksepäin, on SDP vienyt Suomea oikeistolaisempaan malliin pois melko sosialistisesta pohjoismaisesta järjestelmästä.
SDP ei ole ollut lähimenneisyydessä vasemmistolainen sen kummemmin retorisesti kuin toiminnallisestikaan. Suomessahan meillä on tilanne, jossa (toisin kuin valtaosassa maailmaa) SDP pyrkii ensisijaisesti liittoutumaan jomman kumman oikeistopuolueen kanssa. Niin kauan kuin tilanne on tämä, ei Suomessa voi syntyä poliittista koalitiota joka veisi maata vasemmalle. Se on ehkä vastaus kysymykseen "mikä vasemmistoa vaivaa". Oikeistolaisuus.
”Jotta voi oikeistolaistaa yhteiskuntaa, ei kannata heti vaatia äärioikeistolaisia asioita, koska silloin menettäisi kannatuksen ja mahdollisuuden vaikuttaa.”
VastaaPoistaTämä on totta. Valitettavasti heti perään unohtuukin se, että sama pätee vasemmistolaisea yhteiskunnan tavoitteluun.
”Oleellista onkin myös sosialidemokraattien osalta se suunta johon he pyrkivät yhteiskuntaa viemään, sillä SDP ei ole koskaan ollut puolue joka yrittäisi muuttaa hegemoniaa, joka sekin on yksi tärkeä politiikan teon väline. Jos katsotaan 20 vuotta ajassa taaksepäin, on SDP vienyt Suomea oikeistolaisempaan malliin pois melko sosialistisesta pohjoismaisesta järjestelmästä.”
Ei, vaan se on ollut turvaamassa suomalaisen mallin tulevaisuutta.
”Suomessahan meillä on tilanne, jossa (toisin kuin valtaosassa maailmaa) SDP pyrkii ensisijaisesti liittoutumaan jomman kumman oikeistopuolueen kanssa. Niin kauan kuin tilanne on tämä, ei Suomessa voi syntyä poliittista koalitiota joka veisi maata vasemmalle.”
Tämän selitysmallin ongelma on siinä, että se ei kykene selittämään miten Suomessa ikinä syntyi se ’pohjoismainen sosialismi’, josta meitä on nyt muka raijattu pois. Ei suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteita rakennettu millään vasemmistopuolueiden liitolla vaan SDP:n yhteistyöllä niiden porvaripuolueiden kanssa.
Niin kauan kuin enemmistöhallitus vaatii tuekseen vähintään toista suurista porvaripuolueista, on kyvyttömyys muodostaa niiden kanssa koalitiota omien äänestäjien tahdon ja etujen uhraamista. Oppositiossa on kiva kannatta kaikkia hyviä asioita, mutta ei sinne pidä mennä jos ei ole pakko.
”Se on ehkä vastaus kysymykseen "mikä vasemmistoa vaivaa". Oikeistolaisuus.”
Tai sitten kaipaamaasi ’vasemmistoa’ vaiva kyvyttömyys nähdä, että vasemmisto voisi uudistua muuttumatta oikeistolaiseksi, kyvyttömyys ymmärtää, että vanhoja tavoitteita voidaan ajaa uusilla keinoilla yhdistyy haluttomuuteen ymmärtää, että reaalimaailma ei katoa vaikka oikein kovasti teeskentelee. Sitä vasemmistoa ei onneksi ole kovin paljoa, mutta se on sitäkin innostuneempaa julistautumaan ainoaksi ja oikeaksi vasemmistoksi.
"Ei, vaan se on ollut turvaamassa suomalaisen mallin tulevaisuutta."
VastaaPoista"Tämän selitysmallin ongelma on siinä, että se ei kykene selittämään miten Suomessa ikinä syntyi se ’pohjoismainen sosialismi’, josta meitä on nyt muka raijattu pois. Ei suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteita rakennettu millään vasemmistopuolueiden liitolla vaan SDP:n yhteistyöllä niiden porvaripuolueiden kanssa."
Ensinnäkin historiasta: Hyvinvointijärjestelmä rakennettiin kansanrintama- ja punamultahallituksilla. Hegemonia oli vahvasti vasemmalla, SKDL vaikutti oppositiossa ollessaankin, ja maalaisliitto oli vielä alkiolainen.
Jos unohdetaan retoriikka siitä mitä on sanottu tehdyn, ja katsotaan tilastoja ja vertaillaan eri yhteiskuntia numeroiden valossa, huomataan että Suomi oli vielä 80-luvulle "pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta" eikä ole enää lähelläkään sitä.
Oikeistolaistuneet demarit ovat käytännössä "turvanneet" pohjoismaista järjestelmää purkamalla sen. Veronalennus- ja julkisen sektorin alasajon politiikan väitetty työllistävä vaikutus on vähintäänkin omituisessa valossa, kun vertaa Suomea Tanskaan ja Ruotsiin.
Tanskassa ja Ruotsissa kokonaisveroaste on 49% kun se Suomessa on 42%. Tämä näkyy vastaavasti myös menopuolella, meillä kansan- ja sairaseläkkeet ovat 600 € kun ne ovat Ruotsissa ja Tanskassa 1000 €. Lähes sama ero työttömyystuissa ja sosiaaliturvassa yleisesti.
Silti Tanska on ollut vuosia työvoimapulassa ja Ruotsinkin työttömyys ollut paljon Suomea vähäisempää. Laskennallisesti Suomessa olisikin 200.000 julkisen sektorin työpaikkaa enemmän jos olisimme samalla tasolla! (ja tietysti on niin, että kun pikkuhiljaa on julkinen sektori näivetetty, ei tietenkään olisi mahdollistakaan palkata Suomen työttömiä julkiselle vaikka kaikille sieltä työ laskennallisessa tilanteessa löytyisikin).
Palveluissa vasta suuret erot onkin (johtuen etenkin pienestä työntekijöiden määrästä). Suomi käyttää terveyspalveluihin kolmanneksi vähiten koko EU:ssa, vain 7,5% bkt:sta.
Sosialidemokratian kannattajien olisi syytä herätä huomaamaan, ettei Suomi ole enää "pohjoismainen hyvinvointivaltio". Sosiaaliturvamme on Italian tasolla, ja veroaste lähempänä Etelä-Eurooppaa kuin pohjoismaita.
Jussi,
VastaaPoista"Suomessahan meillä on tilanne, jossa (toisin kuin valtaosassa maailmaa) SDP pyrkii ensisijaisesti liittoutumaan jomman kumman oikeistopuolueen kanssa."
Ihan epäilemättä näin. Onko sinulla tarjota jokin mielekäs vaihtoehto, vai marisetko lämpimiksesi?
Katsotaanpa niitäkin numeroita:
Eduskunnassa kokoomuksen ja keskustan yhteenlaskettu edustus on 102/200=51 %. Tarkoittaa sitä, että jos SDP haluaa saada kasaan hallituksen muodostamiseen tarvittavan enemmistön, on pakko leikkiä joko Kokoomuksen tai Keskustan kanssa. Kahdella edellisellä kaudella vastaavat prosentit olivat 47,5 % ja 47 %. Tällöinkin ainoa tapa saada hallitus kasaan ilman jompaakumpaa isoa porvaripuoluetta olisi ollut hallitus, jossa olisivat istuneet käytännössä ihan kaikki muut puolueet. Vaikuttaako todennäköiseltä hallituspohjalta? Tai toimintakykyiseltä? Muutamia poikkeusvaaleja (ks. 1995) lukuun ottamatta tilanne on tässä suhteessa pysynyt koko lailla samana melkoisen pitkään.
Oppositioaseman tavoiteltavuuden suhteen Aleksi veikin jo jalat suustani. Mitä siis sinun mielestäsi pitäisi tehdä?
Jos ei pidä todellisuudesta, palautetta voi antaa äänestäjille. Näin ne ovat tällä erää tahtoneet.
Kannattaa huomioida mm. Tanskan lainsäädännön erot irtisanomisissa kun miettii syitä työllisyystilanteeseen..
VastaaPoistaNykyisen hallituksen politiikka ei ole eronnut käytännössä millään tavalla sosialidemokraattien johtamien hallitusten politiikasta. Monessa asiassa porvarihallitus on ollut jopa sosiaalisempi kuin aiemmat. Toisin sanoen, vaikka SDP joutuisi oppositioon vaalikaudeksi tai jopa kahdeksi, se ei muuttaisi sitä tilannetta jossa se itse toteuttaa oikeistopolitiikkaa hallituksessa.
VastaaPoistaTarkoituksen kait pitäisi olla yhteiskunnan muuttaminen, ei osallistuminen hallitukseen?
Olen aivan varma, että mikäli Suomessa vaaleissa olisi tarjolla vasemmistolainen vaihtoehto, kuten muissa pohjoismaissa, myös meillä vasemmiston kannatus nousisi. Jos meilläkin olisi kaksi selvää vaalivaihtoehtoa, joiden sisällä sitten voisi valita, voisi ihmisten usko politiikkaankin palata. Minusta se olisi demokraattisempaakin, nykyisellään äänestäminen Suomessa turhauttaa ihmisiä, kun kolme suurta tekevät kuitenkin sitä samaa Sailaksen politiikkaa.
”Ensinnäkin historiasta: Hyvinvointijärjestelmä rakennettiin kansanrintama- ja punamultahallituksilla. Hegemonia oli vahvasti vasemmalla, SKDL vaikutti oppositiossa ollessaankin, ja maalaisliitto oli vielä alkiolainen.”
VastaaPoistaVasemmistoenemmistöä ei vain eduskunnassa nähty kuin hetkellisesti ja hallituksessakin kepu otti paikkoja koko porvarikentän edestä. Ilman kykyä yhteistyöhön porvaripuolueiden kanssa SDP olisi päässyt SKDL:n seuraksi oppositioon ’vaikuttamaan.’ Vaikuttaminenhan tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että haukkuu saavutukset ja sanoo, että olisi tehnyt vieläkin paremmin.
”Oikeistolaistuneet demarit ovat käytännössä "turvanneet" pohjoismaista järjestelmää purkamalla sen. Veronalennus- ja julkisen sektorin alasajon politiikan väitetty työllistävä vaikutus on vähintäänkin omituisessa valossa, kun vertaa Suomea Tanskaan ja Ruotsiin. Tanskassa ja Ruotsissa kokonaisveroaste on 49% kun se Suomessa on 42%.”
Suomessa julkinen sektori on kurjistettu ja veroja alennettu niin hirvittävästi, että edellisen kerran olimme alle vuoden 2007 veroasteen vuonna 1989, ennen lamaa. On kovin vaikea nähdä lamavuosien korkeita veroasteita jonakin onnen aikana, joten veroasteella en hirveästi ratsastaisi, vaikka Patomäeltä saakin hyvät graafit, jotka leikataan niin, ettei nopea nousu laman alussa näy.
”(ja tietysti on niin, että kun pikkuhiljaa on julkinen sektori näivetetty, ei tietenkään olisi mahdollistakaan palkata Suomen työttömiä julkiselle vaikka kaikille sieltä työ laskennallisessa tilanteessa löytyisikin).”
Mitä tämä tarkoittaa?
”Palveluissa vasta suuret erot onkin (johtuen etenkin pienestä työntekijöiden määrästä). Suomi käyttää terveyspalveluihin kolmanneksi vähiten koko EU:ssa, vain 7,5% bkt:sta.”
Ja saavuttaa sillä suht hyvät tulokset. Vastikään ruotsalainen selvitys (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ruotsalaisselvitys+Suomen+terveydenhuolto+l%C3%A4nsimaiden+tehokkain/1135237163508 ) totesi terveydenhuoltomme maailman kustannustehokkaimmaksi. On vaikea ajatella, että tärkeämpää on se, että rahaa kuluu kuin se, että tuloksia saadaan.
”Sosialidemokratian kannattajien olisi syytä herätä huomaamaan, ettei Suomi ole enää "pohjoismainen hyvinvointivaltio". Sosiaaliturvamme on Italian tasolla, ja veroaste lähempänä Etelä-Eurooppaa kuin pohjoismaita.”
Veroasteemme on vain kuudenneksi korkein OECD:n tuoreimman julkaisun (http://www.oecd.org/document/4/0,3343,en_2649_34533_41407428_1_1_1_1,00.html ) mukaan. Aika uusliberalistista.
Luottaisin ruotsalaisten selvitykseen huomattavasti vähemmän kuin oikeissa, tieteellisissä julkaisuissa tehtyihin vertailuihin. Jotka siis ovat nostaneet britit kärkipäähän.
VastaaPoistaLähdettä ei tähän hätään valitettavasti ole saatavilla, PubMed auttaa.
Suomen julkinen terveydenhuoltohan on irvokas vitsi kustannustehokkuudessaan.
”Nykyisen hallituksen politiikka ei ole eronnut käytännössä millään tavalla sosialidemokraattien johtamien hallitusten politiikasta. Monessa asiassa porvarihallitus on ollut jopa sosiaalisempi kuin aiemmat. Toisin sanoen, vaikka SDP joutuisi oppositioon vaalikaudeksi tai jopa kahdeksi, se ei muuttaisi sitä tilannetta jossa se itse toteuttaa oikeistopolitiikkaa hallituksessa.”
VastaaPoistaTässä mennään taas puhtaaseen demagogiaan. Voisi olla hyvä avata väitteitään sen verran, että ne edes näyttäisivät tosiasiaväitteiltä.
”Tarkoituksen kait pitäisi olla yhteiskunnan muuttaminen, ei osallistuminen hallitukseen?”
Jep. Eikä se oikein oppositiosta muutu. Oppositiossa on toki helpompi olla tosi hyvä ja tosi oikeassa kun ei tarvitse tehdä kompromisseja eikä kantaa vastuuta. Mutta ei maailmaa kyllä sillä tavalla muuteta.
”Olen aivan varma, että mikäli Suomessa vaaleissa olisi tarjolla vasemmistolainen vaihtoehto, kuten muissa pohjoismaissa, myös meillä vasemmiston kannatus nousisi.”
Miten tämä väite suhtautuu siihen, että Vasemmistoliiton kannatus on mennyt alamäkeen vaikka kuinka kauan? Kovin piiloiselta näyttää tuon sinun määritelmäsi mukaisen vasemmistolaisuuden kaipuu. Ellei sitten Vasemmistoliittokin ole jotakin muuta kuin vasemmistolainen.
”Minusta se olisi demokraattisempaakin, nykyisellään äänestäminen Suomessa turhauttaa ihmisiä, kun kolme suurta tekevät kuitenkin sitä samaa Sailaksen politiikkaa.”
Ei kolmen suuren puolueen talouspolitiikka mitenkään identtistä ole, vaikka monia samankaltaisuuksiakin löytyy. Ns. Sailaksen politiikan suurin ongelma ei näytä olevan sen tekemisessä vaan siinä, että kukaan ei rohkene puolustaa sitä. Ei, vaikka realistisia vaihtoehtojakaan ei kovin usein esitetä.
Olemme varmastikin yhtä mieltä siitä, että poliittisessa kamppailussa WYSIWYG-periaatteen pitäisi toteutua. Valitettavasti lupaukset menevät usein yhä omia latujaan, vaikka vastuun painaessa osataankin tehdä rationaalista politiikkaa. Sitä olisi vain hyvä uskaltaa puolustaakin.
”Luottaisin ruotsalaisten selvitykseen huomattavasti vähemmän kuin oikeissa, tieteellisissä julkaisuissa tehtyihin vertailuihin. Jotka siis ovat nostaneet britit kärkipäähän.”
VastaaPoistaJoo. En valitettavasti äkkiseltään löytänyt parempaa vertailua. Pointti oli lähinnä se, ettei kannata olla kovin pahoillaan siitä, että rahaa menee vähän. Kannattaa huolestua enemmän siitä, että tulokset ovat huonoja.
Mutta se ruotsalaisjuttu löytyy osoitteesta http://brs.skl.se/brsbibl/kata_documents/doc39255_1.pdf.
Brittien käsittelyssä kai haaste on siinä, että ovat kaataneet NHS:n nyt niin paljon rahaa, että suht tuoreetkaan tulokset eivät enää kerro nykytilasta. Vaatii kuitenkin tarkistamista.
"Mitä tämä tarkoittaa?"
VastaaPoistaViittasin sillä laskelmaan, jonka mukaan Suomen julkinen sektori työllistää 200.000 ihmistä vähemmän kuin Ruotsin ja Tanskan (väkilukuun suhteutettuna).
On tietysti hienoa että Suomen terveydenhuolto on ilmeisesti koko OECD:n tehokkain, koska siihen kerta niin vähän laitetaan rahaa. Silti, jos siihen panostettaisiin edes yhtä paljon kuin muissa pohjoismaissa, olisi se tällä rakenteella todennäköisesti myös maailman paras.
"Tässä mennään taas puhtaaseen demagogiaan. Voisi olla hyvä avata väitteitään sen verran, että ne edes näyttäisivät tosiasiaväitteiltä."
Toinen meistä on nojannut puhtaaseen demagogiaan, toinen osoittanut luvuilla kuinka Suomi kaukana Suomi on pohjoismaisista hyvinvointivaltioista.
Seurasin eduskuntaryhmäämme kun se omassa sisäisessä kokouksessaan taannoin vertaili lähiaikojen hallitusten politiikkaa. Ei niistä löytynyt juurikaan eroja, mitä nyt demarit erottuivat poistamalla varallisuusveron.
"Toinen meistä on nojannut puhtaaseen demagogiaan, toinen osoittanut luvuilla kuinka Suomi kaukana Suomi on pohjoismaisista hyvinvointivaltioista."
VastaaPoista:D Just näin, pojat. Muistuttaisin kuitenkin, että oleellista näiden argumenttien muotoilussa on huomata, että mun isi on vahvempi kuin teidän kahden isit YHTEENSÄ.
”Viittasin sillä laskelmaan, jonka mukaan Suomen julkinen sektori työllistää 200.000 ihmistä vähemmän kuin Ruotsin ja Tanskan (väkilukuun suhteutettuna).”
VastaaPoistaTotesit, että suomalainen julkinen sektori on jotenkin pikkuhiljaa näivetetty, ja sen seurauksena sinne ei edes voitaisi palkata ihmisiä: ”(ja tietysti on niin, että kun pikkuhiljaa on julkinen sektori näivetetty, ei tietenkään olisi mahdollistakaan palkata Suomen työttömiä julkiselle vaikka kaikille sieltä työ laskennallisessa tilanteessa löytyisikin).”
Ei se, että meillä on vähemmän väkeä töissä julkisella sano juuta eikä jaata ’näivettämisen vaikutuksena syntyneestä kyvyttömyydestä työllistää’. Toistankin kysymyksen. Mitä tarkoitat?
”On tietysti hienoa että Suomen terveydenhuolto on ilmeisesti koko OECD:n tehokkain, koska siihen kerta niin vähän laitetaan rahaa.”
Jos tehokkuus syntyisi vain siitä, että laitetaan vähän rahaa, kovin montaa ongelmaa ei tarvitsisi kohdata. Näin ei valitettavasti ole.
”Toinen meistä on nojannut puhtaaseen demagogiaan, toinen osoittanut luvuilla kuinka Suomi kaukana Suomi on pohjoismaisista hyvinvointivaltioista.”
Oliko Suomi hyvinvointivaltio vuonna 1989 kun meillä oli alhaisempi veroaste kuin nyt? Koska jos lukusi voivat osoittaa, ettemme nyt ole hyvinvointivaltio, ne voivat kovin ikävästi luikertaa todistamaan, ettemme olleet sellainen 1989 vaan erityisesti kaikkein pahimmassa lamassa. Ja sitä syvintä lamaa on hirveän vaikea pitää hyvinvointivaltion huippukohtana.
”Seurasin eduskuntaryhmäämme kun se omassa sisäisessä kokouksessaan taannoin vertaili lähiaikojen hallitusten politiikkaa. Ei niistä löytynyt juurikaan eroja, mitä nyt demarit erottuivat poistamalla varallisuusveron.”
Eli siis ’Perustelen väitteeni sillä, että katselimme asiaa taannoin, ja tulimme kyllä tähän tulokseen. Tätä tosiasiaa jos ette kykene kumoamaan, olette väärässä.’ Kätsyä.
"Ei se, että meillä on vähemmän väkeä töissä julkisella sano juuta eikä jaata ’näivettämisen vaikutuksena syntyneestä kyvyttömyydestä työllistää’. Toistankin kysymyksen. Mitä tarkoitat?"
VastaaPoistaEn selvästikään tullut ymmärretyksi, väännän rautalangasta: jos olisimme kuten pohjoismaiset hyvinvointivaltiot, olisi meillä 200.000 ihmistä enemmän julkisella sektorilla. Jos nuo kuvitteelliset työpaikat täytettäisiin, meillä ei olisi työttömyyttä ollenkaan. Suluissa oleva oli etukäteisselitys sille, etten tietenkään usko, että nykyisessä tilanteessa voisimme tuosta vain työllistää kaikki Suomen työttömät julkiselle sektorille.
"Jos tehokkuus syntyisi vain siitä, että laitetaan vähän rahaa, kovin montaa ongelmaa ei tarvitsisi kohdata. Näin ei valitettavasti ole."
Tarkoitus oli sanoa, että koska me käytämme niin vähän rahaa, on tietysti hienoa että se on edes tehokasta, muutenhan palvelu olisi aivan surkeaa. Tarkoitus oli myös sanoa, ettei sen pitäisi olla välttämättä äärimmäisen tehokasta, kunhan se olisi laadukasta.
"Oliko Suomi hyvinvointivaltio vuonna 1989 kun meillä oli alhaisempi veroaste kuin nyt..."
Verot eivät tietenkään itsessään lisää hyvinvointia. Eri aikoina tarvitaan erilainen määrä veroja hyvinvoinnin luomiseen. Ja verotkin ovat erilaisia, nykyrakenne lisää tuloeroja. Oleellista on se, että tänä päivänä meidän palvelut ja sosiaaliturva eivät enää ole pohjoismaisella tasolla.
"Eli siis ’Perustelen väitteeni sillä, että katselimme asiaa taannoin, ja tulimme kyllä tähän tulokseen. Tätä tosiasiaa jos ette kykene kumoamaan, olette väärässä.’ Kätsyä."
Mainitsemani tosiasiat puhuvat (julkisen sektorin koko, sosiaaliturvan ja palveluiden taso) sen puolesta, ettei Suomi enää ole pohjoismaisen mallin mukainen valtio. Niitä ei ole kumottu. Se ei kuitenkaan riittänyt, vaan keskustelussa mentiin vaikeasti määriteltävään argumentointiin siitä kuinka "demarit ovat turvanneet hyvinvointivaltiota" jollain abstraktilla tavalla. Toin siis esiin auktoriteettiperustelun, joka mielestäni oli tällä keskustelun tasolla ihan validi. Meidän eduskuntaryhmällä ei ole ollut osaa kummassakaan hallituksessa, ja siellä päinvastoin olisi todennäköisesti haluttu nähdä porvarihallitus punamultaa huonompana. Sisäpoliittisesti niissä ei kuitenkaan ole juuri mitään eroa. Ulkopoliittisesti vähän, sekin kuitenkin johtunee erityisesti puolueessaan vähemmistössä olevan Tuomiojan henkilön vaikutuksesta ulkoministerin roolissa.
”Suluissa oleva oli etukäteisselitys sille, etten tietenkään usko, että nykyisessä tilanteessa voisimme tuosta vain työllistää kaikki Suomen työttömät julkiselle sektorille.”
VastaaPoistaKiitos selvennyksestä. Minä epäilin, että katsoit ’näivettämisen’ aiheuttavan sen, ettei julkinen sektori voisi työllistää kaikkia Suomen työttömiä. Jos kuitenkin tarkoitit vain, ettei tuo ajatus ole todellinen vaihtoehto, olemme samaa mieltä.
”Verot eivät tietenkään itsessään lisää hyvinvointia. Eri aikoina tarvitaan erilainen määrä veroja hyvinvoinnin luomiseen.”
Kunhan kiinnitin huomiota siihen, että ’näivettämiselläkin’ on vasta palattu lamaa edeltävään veroasteeseen. Siksi veroasteen alenemisen esittäminen yksinomaan ongelmana on varsin erikoista.
”Oleellista on se, että tänä päivänä meidän palvelut ja sosiaaliturva eivät enää ole pohjoismaisella tasolla.”
Koko järjestelmän palvelutaso on varsin hyvällä tasolla ja se näyttää olevan myös taloudellisesti suhteellisen kestävällä pohjalla. Muut pohjoismaat toki saavat enemmän rahaa kulumaan julkiseen sektoriinsa.
”Mainitsemani tosiasiat puhuvat (julkisen sektorin koko, sosiaaliturvan ja palveluiden taso) sen puolesta, ettei Suomi enää ole pohjoismaisen mallin mukainen valtio. Niitä ei ole kumottu.”
On todettu, että esimerkiksi terveysmenojen bkt-osuus ei kerro tuloksista. Siksi perusteesi terveydenhuollon bkt-osuudesta ei kerro hyvinvointivaltion tuloksista. On todettu, että 80-luvulla, jolloin mielestäsi olimme hyvinvointivaltio, oli veroasteemme alhaisempi kuin nyt. Joten ei se näivettäminen ainakaan veroasteessa näy. Sosiaaliturvan osalta viittasit mm. kansaneläkkeeseen ja onkin totta, että Suomessa on painotettu ansiosidonnaisia etuuksia, mutta se tuskin tarkoittaa, että mallimme ei ole pohjoismainen. Ainakin sama ero oli olemassa jo 80-luvulla, jolloin sinunkin todistuksesi mukaan olimme hyvinvointivaltio.
”Se ei kuitenkaan riittänyt, vaan keskustelussa mentiin vaikeasti määriteltävään argumentointiin siitä kuinka ’demarit ovat turvanneet hyvinvointivaltiota’ jollain abstraktilla tavalla.”
Varsin vaikeitakin poliittisia päätöksiä on jouduttu tekemään, mutta meillä on rahoitukseltaan suht kestävä järjestelmä, joka käytännössä missä tahansa kansainvälisessä vertailussa menee pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta. Totta kai erojakin muihin pohjoismaihin on, mutta valitettavan helposti unohdetaan, että sekään ei ole uusi ilmiö. Ei pohjoismainen malli ole ikinä ole ollut identtinen eri pohjoismaissa, vaan kansallisissa painotuksissa on selkeitä eroja, vaikka poliittisena lippuna pohjoismainen malli onkin palvellut ansiokkaasti.
”Meidän eduskuntaryhmällä ei ole ollut osaa kummassakaan hallituksessa, ja siellä päinvastoin olisi todennäköisesti haluttu nähdä porvarihallitus punamultaa huonompana. Sisäpoliittisesti niissä ei kuitenkaan ole juuri mitään eroa.”
SKDLkin tapasi olla aina sitä mieltä, että SDP tekee porvarillista politiikkaa. Silloinkin kun hyvinvointivaltiota rakennettiin. Ei siinä ole niin paljon mitään muuttunut.
Kun meidän verotasomme on lähempänä Etelä-Eurooppaa kuin pohjoismaita (järjestysluvut ovat epäolennaisia), sosiaaliturvamme on Italian tasolla, ja palvelut kuralla (aiemmin jäi muuten ottamatta esille, että nykyään Suomessa myös maksetaan palveluista enemmän kuin EU:ssa keskimäärin, palvelut eivät todellakaan ole universaaleja eli pohjoismaisen malllin mukaisia. Myös niiden laatu on selvästi heikompi kuin muissa pohjoismaissa vaikka ne ovat vähän tehokkaampia) niin on mielestäni uskomatonta ja surullista, että sosialidemokraateissa on yhä enemmistö joka ei suostu tätä näkemään, koska se vaatisi omien virheiden myöntämistä. Se olisi kuitenkin ainoa mahdollisuus suunnan muutokseen.
VastaaPoistaVetoaminen SKDL:n linjaan on jo noloa, kun puhutaan viimeiden 20 vuoden aikana tapahtuneesta muutoksesta. Historiakeskustelussa (joka ei minusta ole tässä oleellista) huomio on aivan oleellinen ja alleviivaa SKDL:n roolia yhteiskunnallisena voimana, jonka paineen ansiosta Suomi muuttui maaksi jossa oli pienet tuloerot ja kohtuullinen sosiaaliturva ja universaalit palvelut.
Ai niin, tähän vielä piti kommata:
VastaaPoista"Varsin vaikeitakin poliittisia päätöksiä on jouduttu tekemään"
Edellä on suurin syy demarien nuorisokannatuksen romahtamiseen. Nykymenolla demarien kannatus tippuu lähelle 10%. Jos uusliberaali oikeistopolitiikka on puolueen mielestä "ainoa mahdollinen" jota "joudutaan toteuttamaan" ei puolueella ole mitään edellytyksiä jatkaa olemassaoloaan merkittävänä toimijana. Oikeistopuolueena kokoomus on kuitenkin paljon demareita uskottavampi.
”Kun meidän verotasomme on lähempänä Etelä-Eurooppaa kuin pohjoismaita”
VastaaPoistaKun verotasomme on sama kuin ennen lamaa…
Veroasteemme oli sitä paitsi ennen lamaa kauempana Ruotsista kuin nyt.
”(järjestysluvut ovat epäolennaisia),”
Miksi? Ja mistä johtuu vaihteleva painotuksesi sen suhteen kuinka paljon veroaste kertoo? Jos se jotain kertoo, se kertoo sen suhteessa muihin maihin ja silloinkin vain jos luvut tehdään vertailukelpoisiksi. Veroasteen suhteen sekään ei ole aivan helppoa.
”sosiaaliturvamme on Italian tasolla,”
Tarkoitatko siihen kuluvaa rahaa vai tiettyjen etuuksien tasoa?
” ja palvelut kuralla […]Myös niiden laatu on selvästi heikompi kuin muissa pohjoismaissa”
Viite? Sekä kuralla oloon että selvästi muita pohjoismaita heikompaan laatuun.
”on mielestäni uskomatonta ja surullista, että sosialidemokraateissa on yhä enemmistö joka ei suostu tätä näkemään, koska se vaatisi omien virheiden myöntämistä.”
Totta kai virheet pitää myöntää. Se ei kuitenkaan tarkoita, että mikä tahansa kritiikki pitää ottaa annettuna tai syyllistyy virheiden kieltämiseen.
Otetaan esimerkki. Kun veroasteemme oli laman yhteydessä nousut aiemmalta (ja nykyiseltä) tasoltaan sinne missä Ruotsi on nyt (silloin Ruotsi oli vastaavasti korkeampana) olisiko se pitänyt jättää sinne? Miksi?
”Vetoaminen SKDL:n linjaan on jo noloa, kun puhutaan viimeiden 20 vuoden aikana tapahtuneesta muutoksesta.”
Vetosit siihen, että tulkitsijanne olisivat halukkaita näkemään punamullan porvarihallitusta parempana. Osittain sama joukko on ollut hyvin kriittinen SDP:n toimintaa kohtaan silloin kun hyvinvointivaltiota (nyt hieman kaihoamallasi tavalla) rakennettiin. Ei ehkä ole aivan kohtuutonta, että mieleen hiipii epäilys, etteivät analyysin reunaehdot välttämättä asetu aivan sellaisiksi kuin yrität väittää.
”Historiakeskustelussa (joka ei minusta ole tässä oleellista) huomio on aivan oleellinen ja alleviivaa SKDL:n roolia yhteiskunnallisena voimana, jonka paineen ansiosta Suomi muuttui maaksi jossa oli pienet tuloerot ja kohtuullinen sosiaaliturva ja universaalit palvelut.”
’Paineena toimiminen’ on helppoa. Riittää kun kannattaa kaikkea hyvää. Johdonmukaisuudenkaan kanssa ei ole niin nuukaa. Sillä ei vain saada aikaan kovinkaan paljoa. Tarvitaan ne joukot, jotka yrittävät saada aikaan aivan tavallisia, käytännöllisiä, toimivia ratkaisuja. Aina vähän parempia ja hyvin harvoin täydellisiä. On mukava ajatella, että täältä sivusta huutelemalla olen nyt pakottanut nuo muuttamaan kurssia, mutta ei esimerkkejä maista, jossa ’paineen luojat’ olisivat kurssia muuttaneet ole helppo löytää. Eikä maista, joissa varsinkaan hyvinvointivaltion kaltaisia viime kädessä hyvin käytännöllisiä rakennelmia olisi rakennettu ilman ihmisiä, jotka yrittivät saada aikaan hyvän kompromissin sen sijaan, että vaativat 50 vuoden eläkeikää.
”Jos uusliberaali oikeistopolitiikka on puolueen mielestä "ainoa mahdollinen" jota "joudutaan toteuttamaan" ei puolueella ole mitään edellytyksiä jatkaa olemassaoloaan merkittävänä toimijana.”
Ei mikään politiikka ole ainoa mahdollinen. Maailmassa kuitenkin on sellaisia rajoitteita, jotka estävät saamasta kaikkea hyvää samaan aikaan. Valintoja ei tehdä hyvän ja pahan vaan pikkuisen paremman ja ihan vähän vähemmän hyvän väliltä. Sellaiset valinnat ovat vaikeita, eikä sen vaikeuden tai mahdollisuuksien rajallisuuden kiistäminen ole idealismia. Kyllä idealismi vaatii muutakin kuin silmien laittamista kiinni.
Tää kiertää jo aika pahasti kehää, mutta kommentoinpa silti vielä.
VastaaPoistaOn totta että Suomi oli monessa asiassa Ruotsia jäljessä jo ennen lamaa. Sitä suuremmalla syyllä Suomessa olisi ollut varaa syventää pohjoismaista mallia sen purkamisen sijaan. Ero siihen mitä meilläkin oli ennen lamaa, ja mitä meillä on nyt, on valtava:
Tuloerot ovat räjähtäneet, universaalius on hylätty palveluissa ja niistä on alettu keräämään suuria maksuja, terveyserot ovat kasvaneet ja terveyspalvelut ovat eriytyneet a- ja b-luokan palveluiksi. Sosiaaliturva on käytännössä laskenut selvästi kun se ei ole pysynyt edes inflaation tahdissa.
Sosiaaliturvan surkean tason näkee suoraan tilastoista. Italiaan verrattuna moni etuus on meillä toki paremmin, mutta kokonaistaso on sama. Pohjoismaihin verrattuna käytännössä kaikki etuudet ovat valovuoden päässä.
Palvelujen laatu ei tietenkään ole yhtä selvä asia. Rahoituksen osalta tilanne on selvä: Suomi on pohjasakkaa jopa koko "vanhan" EU:n tasolla. Muiden pohjoismaiden palvelujen tasosta ei minulla ole mitään kaikenkattavaa selvitystä olemassa, mutta olen tutustunut mm. sairaaloihin ja vanhainkoteihin Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa, ja ne toimivat kyllä paljon paremmin kuin meillä. En ole koskaan kuullut että kukaan kyseenalaistaisi tätä, jopa eduskunnan kokoomuslaiset ovat hehkuttaneet Tanskan koulu-, terveys- ja sosiaalipalveluita (mainitsematta toki radikaalisti korkeampaa tanskalaista verotusta jolla se rahoitetaan).
Ehkä ongelma onkin se, etteivät demaripäättäjätkään käytä enää julkisia palveluita, jos siellä ei oikeasti tiedosteta jonoja päivähoitoon tai terveyskeskuksiin puhumattakaan hammashoidosta. Minä ainakin näen harva se päivä kuinka huonosti resursoituja ja kuralla olevia palveluita meillä on.
Onneksi on muut pohjoismaat! Ne osoittavat selvästi, että meilläkin olisi voitu tehdä selvästi parempaa politiikkaa, eikä vain "pikkuisen parempaa" (käytännössähän meillä on tehty helvetin huonoa politiikkaa, eikä mitään "pikkuisen parempaa").
”Tää kiertää jo aika pahasti kehää, mutta kommentoinpa silti vielä.”
VastaaPoistaIhan totta.
”On totta että Suomi oli monessa asiassa Ruotsia jäljessä jo ennen lamaa. Sitä suuremmalla syyllä Suomessa olisi ollut varaa syventää pohjoismaista mallia sen purkamisen sijaan. Ero siihen mitä meilläkin oli ennen lamaa, ja mitä meillä on nyt, on valtava:”
Mietin lähinnä sitä, että mielestäsi olimme pohjoismaisempia ennen lamaa, kun veroasteella mitattuna ero Ruotsiin oli silloin selvästi suurempi kuin nyt. Miten nämä sopivat yhteen? Vai onko niin, että veroastemittari ei ole kovin hyvä?
”Tuloerot ovat räjähtäneet,”
Tuloerot kuuluvat maailman pienimpiin. Mutta taustalla suurelta osin oleva pääomatulojen ja ansiotulojen erillisverotus on kyllä varsin suuri ongelma. Vinkeää tulee vain olemaan se, miten se voidaan ratkaista.
”universaalius on hylätty palveluissa ja niistä on alettu keräämään suuria maksuja,”
Suuriksi maksuja on kyllä aika paha väittää, eikä tuosta universaaliudestakaan kyllä ole luovuttu.
”terveyserot ovat kasvaneet”
Terveyserot ovat toki kasvaneet.
”Sosiaaliturvan surkean tason näkee suoraan tilastoista. Italiaan verrattuna moni etuus on meillä toki paremmin, mutta kokonaistaso on sama. Pohjoismaihin verrattuna käytännössä kaikki etuudet ovat valovuoden päässä.”
Tässä nyt olisin kyllä eri mieltä siitä, että sosiaaliturvajärjestelmän hyvyys näkyy suoraan siitä kuinka paljon siihen menee rahaa. Tulee äkkiä mieleen useitakin esitettyjä sosiaaliturvauudistuksia, joihin saisi menemään tolkuttomasti rahaa ilman, että odotettavissa olisi suurtakaan parannusta tukea tarvitsevien elinolosuhteisiin.
”Muiden pohjoismaiden palvelujen tasosta ei minulla ole mitään kaikenkattavaa selvitystä olemassa, mutta olen tutustunut mm. sairaaloihin ja vanhainkoteihin Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa, ja ne toimivat kyllä paljon paremmin kuin meillä.”
Ongelmahan toki on, ettei tällaisia suuria järjestelmiä koskevassa keskustelussa pitäisi tukeutua anekdoottievidenssiin, vaikka niin usein tehdään.
”En ole koskaan kuullut että kukaan kyseenalaistaisi tätä, jopa eduskunnan kokoomuslaiset ovat hehkuttaneet Tanskan koulu-, terveys- ja sosiaalipalveluita (mainitsematta toki radikaalisti korkeampaa tanskalaista verotusta jolla se rahoitetaan).”
Eiköhän Tanskan malleihin liity paljonkin sellaista, joka vetoaa eri osiin poliittista kenttäämme. Mitä mieltä olet malliin olennaisesti kuuluvasta heikosta irtisanomissuojasta? Tanskastakin kaikki tuntuvat valikoivan aina itselle helpot osat ja autuaasti unohtavan kaikki muut, vaikka malli muodostaa aina kokonaisuuden, josta ei voi noin vain siirtää yhtä osaa.
”Ehkä ongelma onkin se, etteivät demaripäättäjätkään käytä enää julkisia palveluita,”
Joo. Se vika on varmaan niissä ihmisinä.
”Minä ainakin näen harva se päivä kuinka huonosti resursoituja ja kuralla olevia palveluita meillä on.”
On aika hankalaa perustellusti pistää kaikkia näkemiään ongelmia liian pienten resurssien piikkiin. Eiköhän toimintaa voida aina kehittää ja saada samalle rahalle enemmän vastinetta.
”Onneksi on muut pohjoismaat! Ne osoittavat selvästi, että meilläkin olisi voitu tehdä selvästi parempaa politiikkaa, eikä vain "pikkuisen parempaa" (käytännössähän meillä on tehty helvetin huonoa politiikkaa, eikä mitään "pikkuisen parempaa").”
Tämä helvetin huonon määritelmä hahmottuu minulle nyt hankalasti. Koulutusjärjestelmä kuuluu maailman parhaisiin. Hyvinvointi- ja terveysmittareilla ollaan maailman kärjessä, samoin korruptoitumattomuudessa. Tuloerot kuuluvat maailman pienimpiin ja säätykierto on yhä varsin nopeaa (vaikka esimerkiksi koulutus periytyy yhä aivan liikaa). Kilpailukykyrankingeissakin on pärjätty (yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa), vaikkei kriteereillä ehkä pohjoismaista yhteiskuntaa ole erikseen haettu. Kovin vaikeaa tätä on sanoa helvetin huonoksi tulokseksi.