Kuinka varustautua työmatkaan

Näinä jäisinä, lumisina ja loskaisina päivinä voi vaihtoehtoisesti joko nauraa tai sääliä katsellessaan kanssakulkijoita. Toimistotöihinsä kipittelevät naiset tarrautuvat kauhusta vapisten peilikirkkaan jään ympäröimän bussipysäkin seinään; sukupuolesta riippumatta kaikki tuntuvat olevan pulassa koko risteyksen kattavan, pohkeeseen asti ulottuvan sohjo-vesilammikon laidalla.

Yksi vinkki: vaihtokengät. Jos toimistotalon käytävillä on saatava sipsuttaa niillä siroilla pikkukengillä, ne voi vallan mainiosti pakata mukaan ja laittaa matkalle jotain järkevämpää jalkaan. Ehkä niitä siroja sipsuttimia voisi jopa säilyttää siellä työpaikalla? Tehkää niin kuin minä: kumisaappaat ja irrotettavat nastat. Sellaista yhdistelmää ei vain voi päihittää millään.

Minulla on mielipide jos toinenkin niistä "talvikengistä", jotka on tehty tekomokkanahasta (=ei kestä kosteutta) ja joiden pohjat ovat kovaa profiilitonta muovia (=pitoa vain kuivalla asvaltilla). "Talvikenkien" korkeista koroistakin voisi olla jotain mieltä, mutta ne ovat anteeksiannettavissa: korkokenkä nyt on kuitenkin korkokenkä.

Jos kehotuksista huolimatta jätät noudattamatta näitä ohjeita, menetät oikeutesi marmattaa säätilasta. Toisaalta, jos noudatat ohjeitani, ei sinulla enää ole syytä marmattaa säätilasta. Paitsi, jos tihkusade pilaa kampauksen: siihen minullakaan ei ole ratkaisua.