Aina välillä tästä perhe-elämästäkin kumpuaa suorastaan sentimentaalisia, rauhallisia hetkiä. Niin kuin vaikka tämä: parin tunnin ulkoilun jälkeen lapset on saatu sisälle, isi on laittamassa keittiössä lounasta ja äiti tapansa mukaan laiskottelee lukien lehteä.
Olohuoneessa soi taustalla omituinen huriseva musiikki, aurinko valaisee koko huoneen. Tytöt ovat repineet kahtia postilaatikosta tippuneen mainoslehtisen ja makaavat kumpikin selällään olohuoneen vastakkaisissa nurkissa keskittyen omaan paperinpalaseensa: Mella etsii siitä o-kirjaimia, Neila taas yrittää repiä siitä mahdollisimman pieniä palasia suuhun laitettavaksi. Kumpikin höpisee hiljaa itsekseen jotain omalla kielellään.
Eihän sitä montaa minuuttia kestä, mutta edes hetken ajan tässäkin huushollissa on seesteistä.
Olohuoneessa soi taustalla omituinen huriseva musiikki, aurinko valaisee koko huoneen. Tytöt ovat repineet kahtia postilaatikosta tippuneen mainoslehtisen ja makaavat kumpikin selällään olohuoneen vastakkaisissa nurkissa keskittyen omaan paperinpalaseensa: Mella etsii siitä o-kirjaimia, Neila taas yrittää repiä siitä mahdollisimman pieniä palasia suuhun laitettavaksi. Kumpikin höpisee hiljaa itsekseen jotain omalla kielellään.
Eihän sitä montaa minuuttia kestä, mutta edes hetken ajan tässäkin huushollissa on seesteistä.
Mepä jaettiin lapsikatras kahtia isovanhempien iloksi ja haetaan huomenna iltapäivällä. Ei sitä oikein tajuakaan, ettei nyt tarvitse olla huolissaan hiljaisuudesta; vaikka ne olisivatkin kumpikin tahoillaan uittamassa legopalikoita vessanpytyssä, niin vastuu on toisaalla.
VastaaPoistaWooah, tollaisesta me saadaan vasta haaveilla. Mutta kyllä me on jo luvattu jättää neidit ensimmäistä kertaa viikonlopuksi papan ja mumman luo joskus ensi keväänä, eli kyllä tämä tästä.
VastaaPoista